Suljetut yhteisöt, valta ja uskomukset 2015-11-08 13:50

Kuvaus:

Globaalissa kiinnittyneisyydessä ajattelun ja olemisen yhteys ei (välttämättä) enää näy - seuraus (vaikutus ja seuraaminen) on (ainakin näennäisesti) piilotettu.

Tiiviissä ja suljetussa kyläyhteisössä mikä tahansa poikkeama sytyttää punalampun - yhteys on välittömästi havaittavissa - jotain vierasta pääsee sisään ja syntyy epäjärjestys.

Tämä yhteys itsessään ei ole harhaluuloa tai taikauskoa, mutta se ymmärretään väärin, että toteutuva ajattelun (ja ajattamisen (ts. johdattuvuus ja johdattaminen)) kokonaisjärjestys nähdään ainoana mahdollisena.

Tämän ns. skeptikko (ry) yksinkertaistaa. Ulkopuolinen kadottaa suljetussa esiintyneen yhteyden satunnaistamalla (tahattomasti) kiinnityksen. Se että aiemmin kiinteänä ymmärretyn yhteyden tilalle voidaan näin asettaa mitä tahansa, merkitsee skeptikolle että mitään yhteyttä ei alunperinkään ollut. Siitä että alkuperäinen kokonaisjärjestys ei ollut ainoa mahdollinen, ei kuitenkaan seuraa että se ei ollut todellinen. On jossain määrin mahdollista vapauttaa jostakin, mutta mihin vapautetaan?

Sanoa, että johdonmukaisen skeptikon tulisi epäillä omaa epäilyään, on vielä banaalia, mutta skeptikko ei ole dialektinen, vaan läpeensä lattea1. Ongelma on järjestelmällinen: skeptikkoa ohjaa valta ja pelko. Ajattelu on poliittista, kyse on vallasta ja hallinnasta, ei totuuden etsinnästä sinänsä. Lopputulos on sama kuin jokaisella vallankumouksella. Skeptikko päätyy kannattamaan virkamieshallintoa totuutensa legitimoimiseksi (ja legitimaationsa todentamiseksi), tuhlaamatta erityisesti aikaa sen muistamiseen, että hänen totuutensa on uskomusjärjestelmä.

--

1 Antiikin filosofisen ja nykyisen tieteellisen skeptismin erosta ks. esim. Wikipedian artikkeli Skeptismi. Näen että asenteiden olennainen ero ja mahdollinen syvällisyys tulee esiin kun ensimmäinen nähdään dialektisena, jälkimmäinen deduktiivisena (loogisena nykyisessä merkityksessä).

Luokka: »
Avainsanat:, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,
http://raulihaverinen.fi/?id=104