Määritelmät (Ristiriita) 2018-04-01 11:55

Kuvaus:

Ristiriidan, järjestymisen ja muuntumisen käsitteitä.

Muiden välittyneisyyden ja olemisen käsitteiden määrittelyt siirretty omille sivuilleen. Osiot eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan eri tapoja käsitellä asioita (fenomenologinen, dialektinen, eksistentiaalinen).

Nämä ovat listattuna (ainakin alkuun) vähän liian abstraktejakin, mutta lähestyn aihepiiriä nyt näin, dialektisesti. Kuvaukset ovat aika tiiviitä, ja joissain kohdin luonnostelevia. Näistä on tarkoitus tehdä omia tekstejä, ja niitä onkin jo välittyneisyys-osiossa, kohdassa teoria (välittyneisyyden käsitteet) ja kuvaus (joitakin ristiriidan käsitteitä).

Tällä abstraktiotasolla käsitteet ovat lähinnä ansoja, ja jos ajattelu toimii näillä käsitteillä konkreettisessa tilanteessa, lähin soveltuva järjestelmän sisäinen käsite on hälytys - ja konkreettista tilannetta ne kommunikoivat kaiken aikaa, jolloin lähin järjestelmän sisäinen käsite on väärä lähestyminen, kun asetelma alkaa pakkaantua liikaa.

Dialektisella tarkastelutavalla tarkoitan sitä, että ristiriidan käsitteiden dynaaminen suhde itsessään on olennaista, ja niitä voidaan käyttää toistensa hallitsemiseeen. Esimerkiksi välittyneisyyden käsitteet ovat myös (ja ehkä selkeämmin) dialektisessa suhteessa, mutta varovainen fenomenologinen ja sisällöllinen kuvailu on välittyneisyydessä merkitsevämpää kuin näiden laajamerkityksisten käsitteiden vahingollinen voimasuhde, jota hirvittää edes sanoa.

Lisäyksiä voi vielä tulla.

Ristiriita

(Periaatteessa tämän osion voisi jakaa järjestyneisyyteen ja ristiriitaan, mutta toisaalta pääteema tässä on muuntuminen ja järjestyneisyyden käsitteet tarvitaan sen kuvaamiseksi. Samoin osiot välittyneisyys ja oleminen jo kuvaavat järjestyneisyyttä hiukan eri näkökulmasta, tai niiden pääpaino on järjestyneisyydessä. Välittyneisyys kuvaa järjestyneisyyttä abstraktin muodollisesti, oleminen välittyneisyyden kytkeytyneisyyttä sisällöllisyyteen, merkityksellisyyteen.)

Järjestyneisyys

Tapa jolla asiat ovat järjestyneet, eli miten ne suhteutuvat tai suhtautuvat toisiinsa. Esim. luonto voi olla järjestynyt jotenkin, mutta se voi hyvin helposti järjestyä toisin. Osatekijät voivat suhtautua toisiinsa toisin.

Mielestäni tämä on myös tieteellisen koeasetelman ja siten saadun tiedon ongelma: asetelman voi vedättää järjestymään tietyllä tavalla, mutta kaikki vedättäjät eivät ole tiedossa.

Käsite voisi kuulua olemiseenkin, mutta tässä se on teknisempi tavalla jolla sitä ei normaalissa olemassaolossa käytetä. Toisaalta järjestyneisyys on tässä merkityksessä jonkin osana olemista hyvinkin rajatusti ja tilapäisesti.

Ristiriita

Sisäinen häiriö järjestyneisyydessä.

Liike

Jonkin havaittavuuden liikkuminen, tai siirtyminen.

Hallinta

Järjestyneisyydelle osittain ulkopuolinen osallinen, jolla voi olla vaihteleva mahdollisuus lukittaa asetelmaa tai saada siinä aikaan muutos.

Samanaikaisuus

Asioiden tapahtuminen yhtä aikaa, rinnakkaisuus. Voi toimia vedätyksenä: tapahtuma saa voimaa (kannattelu) joltain joka ei halua sitä pysyvästi antaa. Käsite voisi kuulua olemiseenkin, mutta dynaamisuutensa ja valmiutensa takia lisään sen ristiriitaan.

Siirtyminen

Havainnoinnin (tietoisuuden) siirtyminen itse siirtymättä, vrt. suuntautuminen, intentionaalisuus, selittämättömät kokemukset - muistelu, haaveilu, kaukomatkat. Kiinnittyessään erittäin onnettomuusaltis, synnyttää ennakkoaavistukset ja samanaikaisuuden.

Seuraantuvuus

Jotain seuraa jokin liikkeen pakosta tai johdattuu. Yhteisliikkeen seuratun näkökulma, raahautuminen.

Johdattuvuus

Seuraantuvuuden käänteiskäsite. Joku kulkeutuu toisen jäljessä. Seuraajan näkökulma, viettäminen.

Tietoisuus ja ei-tietoisuus (epätietoisuus), aktiivisuus ja passiivisuus voivat vaihdella käsiteparin välillä, eikä pari-ominaisuus ole aina läsnä (varsinkin kun näkökulmana eivät ole yksilöt).

Vrt. johdatus ja eksytys.

Ajattaminen

Kuten seuraantuvuus ja johdattuvuus, mutta käänteisesti (tai pidemmälle eroteltuna nämä ovat ajattumista, ja vedätystä vastaava olisi ajattamista). Jotain ajatetaan edellä - eikä ole sanaleikki että kirjaimellinen ajattelu kuljettaa edellä. Ajattuminen voi olla vetäytymistä, tai suoraa pakenemista. Myös johdattuvuus voi tapahtua edellä, silloin se voi liukua vedätykseen.

Vedätys

Johdattuneen kutsuminen seuraantumaan, yli-intensiteetti - lievimmillään johdattelu (esimerkiksi että joku havaitsisi jotain mitä hänen kuuluisi havaita), voimakkaimmillaan ansoitus. Jotain toivottua tapahtuu liiankin helpolla. 

Vedätyksen tai nostatuksen paljastamiseen voidaan joskus tarvita myös rymistelyä, joka sen kohteelle on lähinnä ärsyttävää, eikä "rakenna". Vedätys on se mikä ylittää tämän kiskonnan.

Nostatus

Ylimieli. Vedätyksen alalaji, erotettuna sen vaakasuuntaisesta mielikuvasta.

Kerääntyvyys

Passiivinen yhteen johdattuminen.

Kätkeytyneisyys

Voi olla olemassa havainnoinnin tai kokemuksen kohde, joka peittää jotain muuta tulemasta näkyviin, esim. käyttövoimansa. Sen voi paljastaa jokin ulkopuolinen. Kätkeytyneisyys voi olla aavistettavissa, jolloin myös havaittava kohde puuttuu, mutta se voi tarkkailla, ja odottaa tilanteesta hyötyä, tai se tarkkailee toista tarkkailijaa jonka se ei halua saavan näkyvää valtaa - ts. se haluaa säilyttää kontrollin.

Liikkeen pakko

Pakko reagoida (aktiivinen, johdattuvuus), mutta pakko myös liikkua sen jälkeen (passiivinen, seuraantuvuus) hälytyksessä. Voidaan tulkita virheellisesti kilpailuna, mutta ulkopuolelta siten tulkittuna se voi saada kilpailun muodon: tappelutus. Joku kilpailuksi ymmärretty voi tosiasiallisesti olla vuorovaikutusta: jonkin otettava joku haltuun, ennen kuin se muuttuu sille ja sen lähiyhteisölle haitalliseksi - eli näennäinen kilpailu voi olla vastuullinen ja yhteinen teko, jossa jaetaan roolit joista toisille jää vetäytyminen ja kannattelu. Establisaatio kääntyy tätä vastaan (taantuminen). Ei sinänsä ylireagointia.

Hyökkääntyvyys

Hyökkäys koettua vihollista kohtaan. Kaikki tilanteet ovat kuitenkin piiritettyjä, ja hyökkääntyvyys on provosoitumista, epätoivon teko. Onko kohde oikea? Eriasteista ansoittuneisuutta itsessään.

Kannattelu

Ilmiö jota tiety jota jokin tietyssä asetelmassa tosiasiallisesti kannattelee. Se ei välttämättä ole sitä mitä hän olettaa tukevansa, ja aina mukana kulkee omalle pyrkimykselle vastakkaisia tuettuja.

Vetäytyminen

Kuten liikkeen pakko, mutta ainakin näennäisesti passiivisempi. Tila jätetään tarkkailtavaksi, mutta siitä pyritään saamaan hallittavissa oleva kontrolli.

Väärä lähestyminen

Positiivisesti arvostetun kohteen rynttäännytys vasten ristiriitaa. Väärät seuralaiset, saalistavuus, hälytyksen puute tai sen väärentyminen, ymmärtämätön mukavoituminen tai tunkeilu.

Takertuminen

Yleisesti se että asiat kiinnittyvät painostavasti tai ovat painostavasti ja staattisentuntuisesti kiinnittyneet. Tekona rintahallintomallilla pään paukutukseen asti kiinnittyminen, hallintaolettamalla - kuten väärä lähestyminen, mutta kykenee epämukavaan kiinnittyneisyyteen. Takertuneisuudessa ollaan kommunikaation ulottumattomissa - takertunut ei ymmärrä aiheuttamaansa epätoivoa. Koiramainen limaliemi, ja mahdollisesti epämääräinen seksuaalinen kiihottuneisuus. Mahdollisesti toisen eläinlajin vaikutuspiirin valtaa.

Vakiintuneisuus

Establisaatio, lukkiutunut järjestyneisyys. Muodollinen itseään toistava kulta-aika, jossa merkityksellisyys on vaihtunut muotorakenteisiin joiden syntymisen alkusyy alkaa kadota, ja jonka kannattelu siirtyy yhtä vakiintuneeseen kätkeytyneisyyteen. Taantumisen esiaste.

Ulkoisuus

Sisältö siirtyy ilman taustoja: vedätetty, nostatettu, kannateltu. Vrt. tulokset ilman perusteluja, huiput ilman aallokoita. Vrt. myös sisällötön establisaatio (vakiintuneisuus) jossa alkusyy asioiden järjestykselle on unohtunut tai kadonnut (kätkeytyneisyys).

Taantuminen

Vakiintunut, establisoitunut (tai painostettu) oleminen (järjestyneisyys) menettää ulkoisuudessa merkityksellisyytensä. Se haalii itselleen sellaista mihin sillä ei ole varsinaista intressiä tai ymmärrystä ja menettää tämän passiivisesti, tai jonkun toisen suurempi intressi kuluttaa establisoituneen.

Jännite

Seuraantumisen, johdattumisen, vedätyksen, vetäytymisen tai taantumisen aiheuttama paine liikkua näennäisen staattisesta pysyvyyden tilasta, hermostuneisuus.

Hälytys

Merkki hallitsemattomasta liikkumisesta, siirtymisestä tai liikkumisesta yli.

Siirrännäinen

Siirtymisen, kiinnittymisen ja samanaikaisuuden muodostama epäonninen kahdennus, kaksoisliike ja seuraantumissuhde. Erittäin kuolettava.

Soluttautuneisuus

Ominaisuus että yksilö ei ole täysin vapaa, vaan hän on jo alunperin joutunut maailmassa johonkin asemaan, tai hänet on solutettu. Vrt. heitetty maailmaan. Tämä on asian passiivinen puoli. Sen aktiivinen puoli on, että hän voi toisaalta kyllä asemansa puitteissa soluttautua edelleen, esim. selvittääkseen omaa tai jonkun toisen asemaa toisesta perspektiivistä, mikä merkitsee jonkinasteista vedättämistä, seuraannuttamista tai johdattamista, ja kiristyneisyyttä.

Kiristyneisyys

Järjestyneisyyden ylivedättyneisyys jonkin hallinnassa tai painostuksessa, hermostuneisuus, levottomuus.

Luokka: »
Avainsanat:, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,
http://raulihaverinen.fi/?id=208