Lintuharrastus 2018-04-18 21:49

Kuvaus:

Toisinaan ihmiset kysyvät asiantuntijan neuvoa luonnon tapahtumista, kuten lintujen erikoisista tekemisistä. Sanoisin tähän seuraavasti:

Heti kun lakkaatte luottamasta kaiken maailman asiantuntijoihin, huomaatte että kaikki tapahtumat teidän ympärillänne liittyvät teidän omaan elämäänne, tavalla tai toisella. Asiantuntijoihin luottamattomuus kuitenkin tekee meidät samalla erikoisella tavalla vastuullisiksi1.

Linnut ovat jo merkinneet ja seurailleet meidän tekemisiämme kaiken aikaa, ja tällaiset erikoiset tilanteet ovat merkki siitä että olemme jotenkin onnistuneet kiinnittymään asioihin jotka kuuluvat kyseisten lintujen elämään niin läheisesti että niiden pitää antaa siitä näkyvä merkki ja yrittää ottaa tilanne uudelleen haltuun. Ongelma tällaisen merkin antamisessa on, että se sitoo jo kiinnittyneen tiukemmin, jolloin kysymykseksi muodostuu kykenevätkö osapuolet vuorovaikutukseen. Ja tällaisen linnun osalta se mitä ihminen voi tehdä on huomioiva huolenpito asioista jotka voivat lintua uhata, varovainen ilmapiirin varoittelu kun on uhkaavia huolenaiheita, toisin sanottuna päällekäymätön liikkuminen ja oleminen tavalla joka huomioi tämän toisenlaisen elämänmuodon huolet.

Ongelma ihmisen osalta on, käsittämätön taipumus ryssiä kaikki koirilla. Koira (samoin kuin joku pulu tai muu erikoisuus) voi olla yksittäistapauksessa vapauttavakin elementti erillisen luonnon ja erillisen ihmisen välillä, mutta se poistaa mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon, ja mielestäni tekee ihmisestä suuressa mittakaavassa ahneen. Toinen seikka juuri on, että koiran seurassa ihminen on lihansyöjä - linnut kyllä tietävät mitä ihmiset tekevät, ja se asettaa ihmiset hiukan lintuharrastuksensakin kanssa hiukan erikoiseen valoon.

Se mikä minua itseä lintuharrastajissa häiritsee (en ole itse luonnontieteilijä), on se että te ette kiikaroidessanne lainkaan reagoi siihen että linnut alkavat pitää hälyttäviä ääniä ja varoitella. Olen seurannut sorsien talviruokintapaikalla niitä ääniä, samoja joita ne huutelevat päällekäyville koiranulkoiluttajille, että ne halveksivat teitä. Seuraatte teknisiä seikkoja, ettekä lainkaan noteeraa kun hätä alkaa kehittyä.

Itse pidän liikkuessani, ja missään tekemisessäni, tärkeänä seurata saalistusilmapiiriä, ja kaikki kommunikaatio ja vuorovaikutus syntyy suhteessa tähän. Yksikään saalistus (tai onnettomuus) ei ole välttämätön tai hyväksyttävä, vaan täydellinen fiasko ja törttöily.

Jostain syystä olen myös huomannut että mitään vieraita esineitä ei kannata pitää kasvoilla (kameraa, tupakkaa... kiikareita), ja ruokahalulla syöminen on aika vieras mihinkään mielekkääseen kanssakäymiseen.

Tiedän että sanomiseni saattavat kuulostaa monista aika vieraalta, mutta jos joku on harrastuksessaan ahdistunut, ahdistus syntyy syystä. Itse ruokin lintuja, kiinnitän linnunpönttöjä, siivoan ja seuraan niiden elinympäristöä ja mietin löytyisikö siihen parannettavaa. Yritän olla siinä sössimättä mitään (kaikki oman elämän asiat on sovitettava tähän) ja mielekäs kanssakäyminen syntyy siinä sivussa - ja käsitys siitä missä ihmiskunta menee. Linnut tietävät seurata kaiken mitä tapahtuu. Onko jollain luotettavampi havaitsija maailmassa? Maailman muokkaamiseenkin ne pystyvät, mutta vain rajallisesti tai välillisesti - epäonninen ihmishörhölä valitsi... koiran ja perversion vedätyksessä elämisen.

--

1 Toinen puoli on asia jota on vaikea kokea omaan elämään kuuluvaksi, eli jokin uutiskynnyksen ylittävä erikoisuus jossa on yllättäviä yhteneväisyyksiä, varsinkin ajallisesti - hiukan ennen, jälkeen, samanaikaisesti.

Luokka: »
Avainsanat:, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,
http://raulihaverinen.fi/?id=219