Kurssit ja vierailuluennot podcastina 2008-12-15 13:47

Kuvaus:

Valtiotieteellisen tiedekunnan syksyn 2008 pilotissa selvitettiin kurssien ja vierailuluentojen julkaisemista Helsingin yliopiston keskitetyssä podcast-pilottipalvelussa www.helsinki.fi/podcast. Aluksi lyhyt yhteenveto äänitteiden aiemmasta käytöstä tiedekunnassa. Sitten tarkastellaan ja arvioidaan syksyn projekteja, ja lopuksi luonnostellaan mahdollisia tulevia sovelluksia podcastien käytölle.

"Oikeasti hyödyllinen ja kätevä palvelu, eikä vain turhaa kikkailua." – Opiskelijapalaute

I. Äänitteiden aiempi käyttö

Valtiotieteellisessä tiedekunnassa luentoäänityksiä on tehty Raimo Parikan toimesta syksystä 2000 alkaen, jolloin poliittisen historian peruskurssi äänitettiin radioyhteistyönä. Alkuun äänitteitä jaettiin yksinkertaisina html-sivuina, joista linkitettiin äänitiedostoihin. Itse tiedostot sijaitsivat rm-muodossa streamattuna kraken-multimediapalvelimella. Ks. esim. Elämäntapojen säätely hyvinvointiyhteiskunnassa: addiktiot vuodelta 2003.

Viime vuosina tiedostojen jakelu siirrettiin mp3-muotoon Valtiotieteellisen tiedekunnan omille palvelimille, ja aivan uusimpana kokeiluna on ollut ulkoisen Odeo-palvelun hyödyntäminen, ks. esim. Ympäristö yhteiskuntateorioissa. Palvelu tarjoaa oman käyttöliittymänsä lisäksi mm. omille sivuille upotettavan mediasoittimen ja podcast-syötteen.

Tarkemmin varhaisista käyttökokemuksista Anu Heikkilän ja Raimo Parikan artikkelissa Verkkoluentojen käyttö.

II. Syksyn projektit

Syksyn 2008 pilotissa selvitettiin kurssien (Rauli Haverinen) ja vierailuluentojen (Raimo Parikka) julkaisemista keskitetyssä podcast-palvelussa.

a) Kurssit

Valtiotieteellisen kurssit edustavat ehkä tyypillisimpiä tiedekunnan tarpeita:

  1. tiedostojen tarjoaminen luentojen lisäksi
  2. kurssin järjestäminen kokonaan verkkokurssina

1. Johdatus Euroopan unioniin (Tapio Raunio)

n. 100 opiskelijan luentokurssi äänitettiin, ja äänitteet tarjottiin kertaamisen avuksi. Luentokalvot jaettiin opettajan toimesta. Kurssin opinto-opassivulla laitettiin linkki äänitiedostoihin ja ohjeistukseen, ja nämä tiedot annettiin opiskelijoille ensimmäisellä kerralla myös paperimonisteena. Podcast-syötteitä ja tiedostojen lataamista ei mainostettu millään tavalla.

Opettajalle tärkeää oli äänitystapahtuman häiriöttömyys, erityisesti ettei se rajoita liikkumista. Epäröintiä aiheutti podcastien julkinen saatavuus, mm. se että materiaalista käy selville milloin ne on tehnyt, koska niiden sisältö ei vastaa tulevia kursseja.

Äänitys ja äänenkäsittely

Äänitykset tehtiin Zoom H2 -tallentimella, jonka avulla paljon liikkuvan luennoijan ääni saatiin varsin hyvin talteen kaikkialta. Jonkin verran äkillisiäkin äänenvoimakkuuden vaihteluja jäi. Suurin osa ei kuitenkaan kokenut tässä ongelmaa. Lievää kompressointia käytettiin, mutta vaihtelujen täydellinen poistaminen olisi vaatinut lisää aikaa editointiin. Äänenvoimakkuuden tasaisuuden kannalta parempi ratkaisu olisi saattanut olla kaulusmikrofoni, mutta koska äänitys tuli meidän aloitteestamme, mahdollisimman vähän häiritsevä tallennin toimi tähän tarkoitukseen hyvin. Koska opettajalla oli kuuluva ääni eivät myöskään esim. kävelystä aiheutuneet äänet muodostuneet häiritseviksi. (Jos opettajalla on hiljaisempi ääni, kannattaa käyttää langatonta paidankaulusmikrofonia.)

Jälkikäsittelyssä poistettiin myös useamman sekunnin mittaiset tauot, kurssikäytäntöihin liittyvät asiat, ja muut aloitus- ja lopetusfraasit, eli luennoista tehtiin tallenteena mahdollisimman tiivis. Pidemmät, kolmen oppitunnin mittaiset luennot jaettiin kahtia, kuten ne oli myös sisällöltään jaksotettu. Lisäksi opiskelijoiden kysymykset poistettiin (niiden julkaisuoikeuksien perään ei haluttu kysellä).

Aikaa äänitteen muokkaamiseen kului aikaa suunnilleen sen keston verran.

Opiskelijapalaute

Opettajan keräämässä palautteessa (jossa ei kysymyksiä podcasteista) oppilaat ovat laajalti kiitelleet äänitteiden saatavuutta ja tasoa. Omassa yksityiskohtaisemmassa kyselyssämme haluttuja äänitteitä kuunneltiin kotona, kirjastossa kuulokkeilla ja esim. junamatkalla mp3-soittimella tai puhelimella. Kuunnellessa äänitteistä tehtiin lisämuistiinpanoja joko omiin muistiinpanoihin, tai jaettuihin luentodioihin.

Palautteet (14 kpl) on kerätty verkossa podcast-palvelusta käsin, joten sitä on myöskin saatu sellaisilta jotka palvelua käyttivät. Tässä opiskelijoiden kertomia hyötyjä ja hyviä käyttötapoja:

+ poisssaolojen korvaaminen (työ, päällekkäisyydet) + tenttiin valmistautuminen + tietojen täydentäminen: epäselvät ja unohtuneet kohdat + luentokuunteleminen pohtivampaa: kaikkea ei tarvinnut kirjoittaa kiireellä ylös koska sen sai ylös myöhemmin + riippumattomuus ajasta ja paikasta + luentojen sisältö saatavilla kokonaisuudessaan: "luennoista kaikki irti"

Yhden vastaajan kommenteissa äänitteille haluttiin rajata täydentävä, ei korvaava rooli.

– kuuntelu ja muistiinpanojen tekeminen työläämpää kuin luennoilla – ei täysin korvaa luentotilannetta: kannustaa jäämään kotiin, ja vuorovaikutus jo muutenkin vähäistä yliopistolla

Uskoisin että yksinomaan positiivistakin palautetta antaneet ajattelivat ja antoivat palautteen äänitteistä juuri tässä täydentävässä roolissa. Yksin äänitteiden varaan verkossa järjestettävä kurssi vaatiikin lisäksi muunlaista vuorovaikutusta ja ohjausta.

Tilastot

Alla kurssin oman, luentosarjan nimestä muodostuvaan yhteiseen avainsanaan perustuvan sivun Google Analytics -kävijätilastointia. Sivu jaettiin siis suorana linkkinä opinto-opassivulla, ja paperimonisteella.

Kävijätilasto kurssin ajalta

  • punainen – luentokerta (to ilta, pe aamu)
  • vihreä – tentti

Kuvasta voisi päätellä, että äänitteitä käytettiin luennon alla edellisen luennon kertaamisessa, ja erityisesti ennen tenttiä.

Tilasto ei sisällä podcast-tilaajia, joille ei ole luotettavaa tilastointia. Syötteen lataustilaston kertomien ohjelmistoversiotietojen perusteella varovasti arvioiden 5+ tilaajaa. Palvelintilastojen mukaan jokaista äänitiedostoa ladattiin n. 40-80 kertaa kurssin aikana.

2. Nuorisotutkimuksen metodologiaa (Sinikka Aapola-Kari, et al.)

Valtakunnallisen YUNET-verkoston laajuinen kurssi (28 opiskelijaa) järjestettiin verkkokurssina Moodlessa. Äänitteitä käytettiin elävöittämään opiskelua: vaikka käytetty kirjallinen materiaali kattoikin käsitellyt teemat, osa oppii paremmin luennoista.

Tekniikka

Luennot äänitettiin nimenomaan verkkojakelua varten valtiotieteellisen tiedekunnan tiloissa. Äänitteet julkaistiin podcast-järjestelmän kautta (paitsi valokuvien analyysiä koskeva, PowerPoint-diat sisältävä flash-video, joka tehty Camtasialla). Podcastien tilaamista ei otettu osaksi kurssia. Tämän Moodle-kurssin kohdalla tiedostojen jakelu podcast-palvelussa tuli alkuperäiseen suunnitelmaan nähden ylimääräisenä, jossa ne oli tarkoitus jakaa suoraan Moodlessa, jonka tarjoama oma tallennustila ei tosin tähän olisi riittänyt.

Äänenkäsittelyssä leikattiin häiriöäänet, ylimääräiset tauot ja hakemiset, sekä korjattiin äänentasoja. Sisältöä ei pääasiassa tarvinnut leikata, koska luennot oli suunniteltu melko tarkkaan, eikä ajankäyttö ollut ongelma. Käytössä oli Zoom H2 -tallennin, joka aiheutti äänitteisiin hiukan tilasta johtuvaa kaikua. Tässä tapauksessa suuntaavampi mikrofoni olisi ollut parempi, koska puhujan liikkumista ei tarvinnut huomioida.

Pedagogiikka

Äänitteiden ympärille rakentuvien luentokertojen lisäksi jokaiseen kertaan liittyy 1-2 artikkelia. Jokainen tekee luennoista ja artikkeleista oppimispäiväkirjan. Lisäksi opiskelijat tekevät ryhmissä harjoitustyön valitsemastaan tutkimusmenetelmästä. Tässä vaiheessa mahdollista tavata kasvotusten, sillä ryhmät muodostettiin samoan yliopiston opiskelijoista. Tähän liittyy erilaisia vaiheita: suunnitelman teko, suunnitelmien vertaisarviointi, työn toteutus, loppuraportti tuloksista.

Tilastot

Palvelintilastojen mukaan äänitiedostojen kuuntelu oli kahden kuukauden aikana samaa suuruusluokkaa EU-kurssin kanssa. Verkkosyötteitä tämän kurssin opiskelijat eivät juuri ole käyttäneet, mutta uusien äänitteiden saatavuudesta tiedotettiinkin Moodlessa.

Arviointi

Opettajan näkökulmasta studiotyyppinen äänitys saattaa olla vieraannuttavaa. Äänittämistilanne poikkeaa luentotilaisuudesta yleisön edessä, ja siihen on saatava välitön luontevuus muulla tavalla. Yhtenä keinona tämän saavuttamiseen tuli esille toisen henkilön läsnäolo tallennustilanteessa. Mielestäni tämä ei kuitenkaan sellaisenaan riitä, vaan äänittystilanne vaatii erityistä keskittymistä. Joka tapauksessa hyvä äänite ei synny suoraan paperista lukemalla, vaan jää aina keinotekoiseksi.

Mikäli luento halutaan äänittää aidossa luentotilanteessa, jossa luontevuus on helppo saavuttaa, ei tälle ole äänenlaadun kannalta estettä - ylimääräiset hälyt on helppo leikata pois. Äänitettäväksi tarkoitettu luento ei kuitenkaan voi olla kovin keskusteleva. Keskustelua voi olla, mutta ydinasia täytyy tulla puhujan ennakolta rakennetussa esityksessä. Studioäänitystä voitaisiin käyttää luennolla saatua tallennetta täydentämään - esimerkiksi korvaamaan kiireen vuoksi pois jääneet, tai muuten epäselvät kohdat.

Yleisesti ottaen hyvinä luentoina pidettiin selkeitä ja rajattuja kokonaisuuksia. Lisäksi niiden tukena on oltava hyvät luentokalvot. Materiaalin kokoamiseen liittyvänä negatiivisena piirteenä (toisto) nähtiin jos kirjallinen materiaali oli sisällöltään samaa äänitteiden kanssa, kun erilaiset näkökulmat tukisivat toisiaan paremmin. Toisaalta ainakin osittaista päällekkäisyyttä tukee se ajatus, että osa kertoi saaneensa enemmän luennoista kuin kirjallisesta, ja päinvastoin.

(Arviointia täydennetty 2009-02-20 07:41:28.)

b) Vierailuluennot ja tapahtumat

Vierailuluentoina on tallennettu kansainvälisesti tunnettuja nimiä, mm. Pierre Rosanvallon, Lucian Hölscher ja Claus Offe. Ulkopuoliset luennoitsijat merkataan vierailuluento/Guest lecture -avainsanoilla. Tämän avainsanan sisältämät tiedostot voitaisiin nostaa etusivulla automaattisesti omaan listaukseensa. Lisäksi on tallennettu tapahtumia, kuten Tutkijakollegiumin Studia collegialia -luentosarja Skandaali - media, taide, politiikka.

Palvelintilastojen mukaan tiedostoista Offe keräsi syksyn aikana n. 90 latausta, Rosanvallon n. 65, ja Skandaali-luentosarjan esitelmät kukin n. 10-20 latausta. Tilastot antavat ymmärtää, että tiedotus podcastin saatavuudesta jossain julkisemmassa välineessä (esim. Yliopisto-lehti Offen osalta) lisää kuuntelijoita, toisin kuin maininta kyseisen projektin omilla sivuilla. Huomattavaa on myös se, että podcast-palvelua sinänsä ei toistaiseksi ole juuri tehty tunnetuksi, ja se näkyy tämän tyyppisen sisällön käyttäjämäärissä.

III. Tuloksia

Avoimuus

Kurssimateriaalien avoimen julkaisemisen yleinen ajatus on opettajille hiukan vieras, mutta lähinnä kyseessä näyttäisi olevan olennaisesti perustelematon tottumus perinteisiin julkaisumalleihin. Lisäksi asiaan saattaa liittyä erilaisia, usein tarkemmin määrittämättömiä hallinnollisia hankaluuksia. Kahden toteutetun kurssin osalta aineisto saatiin avoimeen verkkoon lyhyellä keskustelulla.

Yksi yleinen, muissa yhteyksissä esiin tullut huolenaihe on se, että ihmiset ajattelevat jakavansa ilmaiseksi asiantuntijuuttaan, ja antavansa samalla automaattisesti oikeudet materiaaliensa vapaaseen käyttöön esim. muiden kurssien osana laittaessaan materiaalin avoimeen verkkoon. Tällainen käyttöoikeus ei tietenkään samalla siirry, mutta onko tarvetta vielä korostaa tekijänoikeusmerkinnällä?

Podcastin tekniset erityispiirteet

Verkkosyötteitä käytettiin EU-kurssilla sekä palautteen että tilastoinnin perusteella. Määrä on ihan lupaava siihen nähden ettei niistä mainittu mitään. Tiedostoja ladattiin myös mobiililaitteisiin mm. junamatkalla kuuntelua varten. Uskoisin että syötteiden käyttö olisi laajempaakin jos niiden sujuva käyttö mahdollistetaan Yst2010-projektissa. Joka tapauksessa, vaikka syötteiden käytäjät ovat (tällä hetkellä) vähemmistössä, ne on joka tapauksessa niin helppo toteuttaa että tämä lisäominaisuus kannattaa tarjota, ja konsepti rakentaa sen ympärille. Niiden laajempi käyttö edellyttää varmasti myös verkkosyötteiden käytön opettamista.

Julkaisujärjestelmä

Palautteen perusteella opiskelijat pitävät palvelua selkeänä, yksinkertaisuus mainittiin hyvänä piirteenä. Heille annettiinkin suora linkki kurssin äänitteiden sivulle. Muutamat palautteen antaneet opiskelijat selasivat oman kurssinsa äänitteiden lisäksi palvelua laajemminkin. Keskitetty palvelu ei ehkä olisi opetuskäytössä aivan välttämätön vaan jakelua voitaisiin hyvin harjoittaa esim. kurssien omissa blogeissa. Toisaalta keskitetty palvelu mahdollistanee myös, podcastien käytön mahdollisesti laajentuessa, tutut käytännöt ja lisäohjelmoinnilla ehkä kätevän tilaamisen sähköiselle työpöydälle.

Ulkopuoliselle käyttäjälle palvelu sen sijaan ei ole tuollaisenaan täysin selkeä. Etusivun lisänäkymien ohella vaatisi ehkä jonkinlaista toimitustyötä. Etusivulle voisi nostaa suoria linkkejä esim. käynnissä olevien kurssien sivuille. Palautteessa (1 kpl) toivottiin avainsanojen systemaattisempaa käyttöä. Asiasanastojen kirjastomaiseen käyttöön ei ehkä silti ole syytä mennä, ellei palvelusta haluta tehdä kokonaisuudessaan toimitetumpaa. Tilaa on hyvä olla myös vapaalle avainsanoitukselle jolloin äänitteitä voi yhdistellä ihan konkreettisillakin päivän termeillä (esim. "mediamuffinssi").

Tärkeimpiä nykyisen julkaisujärjestelmän parannusta vaativia kohtia ovat seuraavat:

  • Kursseille oma listaustyyppi – ja mahdollisesti muille sarjoille joissa selkeä alku ja loppu, jolloin ylläpitäjä voi järjestää ne rakenteen mukaan haluttuun järjestetykseen, eli näitä ei siis pakoteta uutuusjärjestykseen. (Tarvittaessa perustettaisiin esim. Moodle-alueiden tapaan, ja annetaan oikeudet valitu(i)lle henkilö(i)lle.) (Muissa listauksissa (organisaatio, avainsana...) tiedostot näkyvät uutuusjärjestyksessä kuten ennen...)
  • Tekijä/esittäjä – Lisättävä esittäjä-kenttä, ettei otsikkoon tarvitse ahtaa kaikkea. Tekijä-kenttä on hyvä säilyttää tässä muodossa, koska siinä tulee esille kuka teknisen toteutuksen on tehnyt ja vastaa tiedoston julkaisusta.
  • Hakutoiminto – Voisi helpoiten toteuttaa esim. Googlen mukautetulla haulla.
  • Toimitettu etusivu – Nostot ja muut automaattiset listaukset. Lisäksi leveämpi teema mahdollistaisi isomman määrän esim. erilaisia listauksia etusivulle: esim. uusimmat avainsanalla "vierailuento" (ja "eleru"?), kaikki uusimmat, käynnissä olevat kurssit, sekä käsin valikoituja.

Pääosin alkusyksystä tehdyssä kehitysversiossa on tehty joitakin pikkuparannuksia käyttöliittymään, ja isompia tietokantojen käyttöön. Korjailtavaa olisi lisäksi mm. tietojen tallennuksissa.

Äänityskäytännöt

Keskeinen kehittämisen tarve liittyy toimintojen tehostamiseen ja automatisoimiseen, jolloin olisi mahdollista kasvattaa podcastina jaettavien kurssien määrää.

Äänenkäsittelyohjelmassa kaikki mahdolliset editoinnit pitäisi saada automaattisiksi. Tiedostojen raakileita ei kannata jakaa sellaisenaan, vaan tietyt editoinnit on syytä tehdä: mm. äänenvoimakkuus ja tason vaihtelut, ylimääräisten asioiden poistot (tauot, kurssikäytäntöihin liittyvät asiat) niin että esitys pysyy tiiviinä ja mielenkiintoisena kuunnella. Osa näistä voidaan mahdollisesti toteuttaa palvelinratkaisuna.

Yksi kysymys on myös työn jakaminen, erityisesti se, saisiko opettajan tekemään itse ainakin varsinaisen äänityksen? Tämä on todennäköisempää jos kiinnostus äänittämiseen oli alunperinkin oma-aloitteista, ja nuorisotutkimuskurssilla tämä toimikin pääosin näin. Erityisesti pienten opiskelijamäärien erikoiskurssien äänittäminen jää tässä vaiheessa opettajan aktiivisuuden varaan. Opettajan omasta podcast-kurssista esimerkkinä Markus Neuvonen.

IV. Jatkoideoita

a) Kurssit

Luentokurssien oheisjakelu myös äänitteinä on idealtaan aika basic, eikä sinänsä edes vaadi erityistä pedagogista kehittelyä - äänitteiden saatavuus koettiin sellaisenaan suureksi hyödyksi. Tämä ei myöskään vaadi opiskelijalta mitään ylimääräistä käytäntöihin liittyen, vaan tarjoaa lisämahdollisuuksia. Olennaista on että äänitteet ovat saatavilla mahdollisimman pian luennon jälkeen, sekä palvelun helppokäyttöisyys (sujuvuus) - ylipäätään tämän työtilan (työtavan) viihtyisyys.

Ensi alkuun erityisesti suurten opiskelijamäärien peruskurssit olisi hyvä saada podcasteiksi, jolloin hyötysuhde suurin. Yleisen kiinnostavuuden kannalta samoin ajankohtaisiin kiinnostaviin aiheisiin liittyvät erikoiskurssit. Mahdollista on myös näiden podcastien käyttöä ja hyötyjä tarkemmin selvittävä tutkimus.

Harvakseltaan järjestettävät pakolliset perusopintojen pullonkaulakurssit voisi järjestää esim. kerran vuodessa järjestettävän luentokurssin lisäksi äänitiedostojen ympärille rakentuvana verkkokurssina. Selvitettävää voisi olla siinä, tarvitaanko erilaisia käytäntöjä nimenomaan siitä syystä että materiaali on äänitteenä eikä kirjallisena, esim. miten videoneuvottelu tai keskusteluryhmä tukevat erityyppisiä materiaaleja.

Opiskelijat podcastien tuottajina jää enemmän tiedekunnan opettajien aktiivisuuden varaan, mutta tätä vaihtoehtoa voidaan tehdä tunnetuksi pilotin muiden osallistujien kokemusten pohjalta (ks. Sanna Vahtivuori sekä Lis Auvinen ja Berit Peltonen). Syksyn 2008 jatko-opiskelijoille suunnatussa pedagogisessa koulutuksessa tämä toteutettiin mainintana, liittämällä podcast yhdeksi oppimistehtävän vaihtoehdoksi (ks. Taina Joutsenvirran ppt-kalvot, dia 15). Lisäksi opiskelijoiden tekemät podcastit sopivat luontevaksi sisällöksi ainakin Viestinnän Webjournalismi-kurssille, ellei niitä jo siellä tehdä.

b) HY-radio

Perusajatuksena olisi tältä osin saada HY:n laajuinen palvelu kiinnostavista vierailuluennoista ja tapahtumista. Tarjontaa voisi laajentaa Humanistisen tiedekunnan, joidenkin erillislaistosten ja tieteellisten seurojen suuntaan. Esimerkiksi 1700-luvun tutkimuksen seuran The Enlightenment: Critique, Myth, and Utopia -tyyppinen tapahtuma olisi tässä suhteessa sopiva. Ks. myös Tapani Sainio.

Tietoisuuden parantamiseksi tarkoituksena on myös laittaa jakoon Podcast-esite tiedekunnan sisällä, koskien erityisesti virerailuluentoja ja konferenssi-, seminaari- sekä esitelmätilaisuuksia.

Luokka:
Avainsanat:, , ,
http://raulihaverinen.fi/?id=27