Eläinten älykkyydestä 2015-04-11 12:35

Kuvaus:

Eläinten älykkyys (ja ehkä ihmisenkin) nähdään aivan väärin temppujen oppimisena. Esimerkkinä "Älä hauku kanaa tyhmäksi – se oppii nopeammin kuin koira" (yle.fi 2014-04-11).

Sivulla olevassa videossa on seikka jota kouluttaja ei huomaa: kun kouluttaja puhuu toisista keiloista joita kierretään eri tavalla, kana katsoo todella terävästi (ja heilauttaa päätään) poispäin keiloistaan ja muuttaa suuntaa hyvin pian kertomuksen jatkuessa (videosta ei näe mihin se katsoo, esim. kouluttajaan, haastattelijaan tai jopa toisiin keiloihin). Kana joka tapauksessa tietää mielikuvan vaihtumisen hetken kouluttajassa, ja reagoi siihen - arkisesti puhuttaisiin kehon kielestä, mutta siihen liittyy enemmän1.

Ihminen ei ymmärrä eikä kommunikoi eläimen tilanteen lukemisen tapaan. Ja tässä tapauksessa vielä yrittää opettaa sille jotain. Yleistettynä tämä on eläimen tyhmentämistä, ja monissa yhteyksissä tämä lähestyminen juuri saa eläimen käyttäytymään tyhmemmin kuin mitä se on, koska sillä ei ole tilaa toiseen toimintaan. Se on kiinnittynyt tilanteeseen paineessa, eikä voi siirtyä muualle.

Tältä osin ihmisen arviointi- ja arvostelukykyä2 ohjaa lihansyöjän mekaniikka.

Yleensäkin eläimen käyttäytymistä säätelee liikkeen pakko. Pakon taustalla on vaara. Se tarkoittaa pyrkimystä ottaa käyttöön ympäristössä esiintyvä liike. Tämä toteutuu joko sisäryhmässä, tai voi johtaa ulkopuolisen tuloon mikäli liike ei ole otettavissa haltuun

Ja ihminen on kiinnostunut tyhjänpäiväisestä tempustaan.

--

1 Lisäksi ajatukseen kielestä liittyy assosiaatio kääntämisestä tai tulkkaamisesta. Olennaista on kuitenkin mm. välitön kiinnittyneisyys ja sen suunta.

2 Ja ympäristövaikutusta.

Luokka: »
Avainsanat:, , , , , , , , , , ,
http://raulihaverinen.fi/?id=68