Dialektiikka (Luonnos)

Ristiriidan, järjestymisen ja muuntumisen käsitteitä.

Muiden välittyneisyyden ja olemisen käsitteiden määrittelyt siirretty omille sivuilleen. Osiot eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan eri tapoja käsitellä asioita (fenomenologinen, dialektinen, eksistentiaalinen).

Huom! Alla olevat tekstit työvaiheen kuvailuja jotka täytyy sijoitella uudelleen.

Käsitteet siirretty omille sivuilleen.

Dialektiikka (Luonnos)

Nämä ovat listattuna (ainakin alkuun) vähän liian abstraktejakin, mutta lähestyn aihepiiriä nyt näin, dialektisesti. Kuvaukset ovat aika tiiviitä, ja joissain kohdin luonnostelevia. Näistä on tarkoitus tehdä omia tekstejä, ja niitä onkin jo välittyneisyys-osiossa, kohdassa teoria (välittyneisyyden käsitteet) ja kuvaus (joitakin ristiriidan käsitteitä).

Tällä abstraktiotasolla käsitteet ovat lähinnä ansoja, ja jos ajattelu toimii näillä käsitteillä konkreettisessa tilanteessa, lähin soveltuva järjestelmän sisäinen käsite on hälytys - ja konkreettista tilannetta ne kommunikoivat kaiken aikaa, jolloin lähin järjestelmän sisäinen käsite on väärä lähestyminen, kun asetelma alkaa pakkaantua liikaa.

Dialektisella tarkastelutavalla tarkoitan sitä, että ristiriidan käsitteiden dynaaminen suhde itsessään on olennaista, ja niitä voidaan käyttää toistensa hallitsemiseeen. Esimerkiksi välittyneisyyden käsitteet ovat myös (ja ehkä selkeämmin) dialektisessa suhteessa, mutta varovainen fenomenologinen ja sisällöllinen kuvailu on välittyneisyydessä merkitsevämpää kuin näiden laajamerkityksisten käsitteiden vahingollinen voimasuhde, jota hirvittää edes sanoa.

Tavallaan siis käytän dialektiikan käsitettä hiukan epämääräisesti, ja ehkä provokatiivisestikin (kuten Kierkegaard). Se ei ole tässä vastakohtien yhteensovittamista tai tietoisuuden itsereflektiota, vaan sitä että joku jyllää ja jotain olisi tehtävä, mikä on toisin sanoen ja toiselta kannalta juuri se mitä sen kiistettiin olevan.

Lisäyksiä voi vielä tulla, ja muutoksia järjestämiseen.

(Periaatteessa tämän osion voisi jakaa järjestyneisyyteen ja ristiriitaan, mutta toisaalta pääteema tässä on muuntuminen ja järjestyneisyyden käsitteet tarvitaan sen kuvaamiseksi. Samoin osiot välittyneisyys ja oleminen jo kuvaavat järjestyneisyyttä hiukan eri näkökulmasta, tai niiden pääpaino on järjestyneisyydessä. Välittyneisyys kuvaa järjestyneisyyttä abstraktin muodollisesti, oleminen välittyneisyyden kytkeytyneisyyttä sisällöllisyyteen, merkityksellisyyteen.)

KORJAUS: Käsitteet jaoteltu yleiskäsitteisiin, sekä tapahtumiseen (passiivinen) ja vaikuttamiseen (aktiivinen) sekä osallisuuteen ja epäonnistumiseen liittyviin käsitteisiin. Ristiriidan peruskysymys juuri on osallistumisen välttämättömyys. Erillisyys, sivullisuus tai yleisemmin yksinäisyys ei ole mahdollista. Kuvaukset eivät välttämättä ole suhteessa jälkeenpäin lisättyyn jaotteluun ja muutettuun järjestykseen. Jaottelu tällaisenaan on hiukan lattea, eikä sinänsä lisää käsitteiden ymmärrettävyyteen, vaan ehkä suuresta määrästä johtuen listan selattavuuteen.

Ahdistus ja Epätoivo

Alun perin keräsin käsitteitä yksinkertaiseksi listaksi, liikaa kehystämättä. Ahdistuksen ja epätoivon käsitteiden lisääminen tähän ei tapahtunut samasta alkuperäisestä käytännön tarpeesta vaan filosofisesta tarpeesta kuljettaa kehitystä tälläkin tasolla. Käyttämäni käsitteet ovat käytännöllisiä - käytännöllisempiä kuin esim. Kierkegaardilla, ja niitä määrittää muodikkaampi kehollisuus (mutta itse en takertuisi siihen asiaan liikaa).

KORJAUS: käsitteet siirretty omiin luokkinsa. työvaiheessa.

(Käsitteiden järjestely saattaa vielä vaihtua, jotkut tässä uudessa jaottelussa mainitut voivat sopia painotukseltaan paremmin epätoivoon ja päinvastoin. Saatan myös päätyä siihen ettei käsitteitä kannata jakaa ahdistukseen ja epätoivoon, vaan että ne soveltuvat molempiin ja tuo sävyero on parempi selittää muuten.)

KORJAUS: käsitteet siirretty eri luokkiin ahdistuksen ja epätoivon tarkempi määrittely ja suhde myöhemmin.