Osallisuus

Maailmaan osallisuuteen liittyviä käsitteitä. Nämä ovat paljolti järjestyneisyyden yhteisöllisyyteen liittyviä ilmiöitä.

Määritelmät

Aitous

Kulloisenkin suhtautumisen tavan kiinnittyneisyys verrattuna sen sisältöön.

Kannattelu

Ilmiö jota jokin tietyssä asetelmassa tosiasiallisesti kannattelee. Se ei välttämättä ole sitä mitä hän olettaa tukevansa, ja aina mukana kulkee omalle pyrkimykselle vastakkaisia tuettuja.

Hallinta

Järjestyneisyydelle osittain ulkopuolinen osallinen, jolla voi olla vaihteleva mahdollisuus lukittaa asetelmaa tai saada siinä aikaan muutos. Kaksi ääripäiden hallinnan tapaa kadottaa koko ristiriita näkyvistä asetelman vakiinnuttamiseksi, ovat hyväuskoistaminen ja vaino.

Suojautuminen

Paikan hakeminen järjestyneisyydestä tai sen muuntumisesta. Ongelmana sellaisen kannattelu jota ei halua kannatella.

Kätkeytyneisyys

Voi olla olemassa havainnoinnin tai kokemuksen kohde, joka peittää jotain muuta tulemasta näkyviin, esim. käyttövoimansa. Sen voi paljastaa jokin ulkopuolinen. Kätkeytyneisyys voi olla aavistettavissa, jolloin myös havaittava kohde puuttuu, mutta se voi tarkkailla, ja odottaa tilanteesta hyötyä, tai se tarkkailee toista tarkkailijaa jonka se ei halua saavan näkyvää valtaa - ts. se haluaa säilyttää kontrollin.

Vaara

Vaaran ja uhan perusasetelma on, missä määrin alituinen järjestyminen onnistuu toisia rikkomatta - mikä on minuus, ketkä ovat yhteyksien osapuolia ja ketkä kuuluvat toisaalle, minkä roolin heille voi antaa ja ketkä jäävät riskialueelle, sekä missä määrin liikkumavapautta asetelma (järjestyneisyys) ja asema siinä antavat.

Kilpailu

Pyrkii vedätetyn tilan ja liikevoiman mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, mikä taas tuottaa uutta vedätystä koska sitä käytetään aina yli.

Liikkeen pakko

Pakko reagoida (aktiivinen, johdattuvuus), mutta pakko myös liikkua sen jälkeen (passiivinen, seuraantuvuus) hälytyksessä. Voidaan tulkita virheellisesti kilpailuna, mutta ulkopuolelta siten tulkittuna se voi saada kilpailun muodon: tappelutus. Joku kilpailuksi ymmärretty voi tosiasiallisesti olla vuorovaikutusta: jonkin otettava joku haltuun, ennen kuin se muuttuu sille ja sen lähiyhteisölle haitalliseksi - eli näennäinen kilpailu voi olla vastuullinen ja yhteinen teko, jossa jaetaan roolit joista toisille jää vetäytyminen ja kannattelu. Establisaatio kääntyy tätä vastaan (taantuminen). Ei sinänsä ylireagointia.

Vakiintuneisuus

Establisaatio, lukkiutunut järjestyneisyys. Muodollinen itseään toistava kulta-aika, jossa merkityksellisyys on vaihtunut muotorakenteisiin joiden syntymisen alkusyy alkaa kadota, ja jonka kannattelu siirtyy yhtä vakiintuneeseen kätkeytyneisyyteen. Taantumisen esiaste.

Lukittuneisuus

Jännitteinen järjestäytyneisyyden tai vakiintuneisuuden ristiriitatilanne joka on epätyydyttävästi yli- ja ristiinvedätty, läpeensä juntattu ristiriitaisilla käytännöillä jotka ylläpitävät joka osapuolen tyytymättömyyttä ja riitelyä.

Perustus

Järjestyneisyyden perussuhteiden lukkiutunut tai lukittu tulkinta. Itse valtarakenne joka ohjaa päätöksentekoa.

Pystytys

Jonkin järjestyneisyyden tai kulttuurisen vakiintuneisuuden instituution muodollinen sisällön asettuminen. Tapahtumiseen ollaan osallisena ja vaikuttaminen on ensisijaisesti näennäistä, koska pystytys tapahtuu kulttuurin (sivilisaation) muotorakenteiden nojalla, ja kokemus on siksi ensisijaisesti passiivinen - ts. toiminta tapahtuu vedätyksessä. Kulttuurinen selviytyminen tapahtuu suhteessa tähän järjestelyyn. Vrt. kannattelu (osallisuus), sekä epämuodolliset vedätys ja nostatus (vaikuttaminen).

Junttaus

Vakiintuneisuuden vedätetty pystytys, toisintaminen, jossa mitään ei jätetä epäselväksi, ja jossa vakiintuneisuus, perustus ja sen aiheuttama jännite vahvistetaan.

Kiristys

Lukitus jolla joko junttaus vahvistetaan tiedostaen ja harkitusti tehdyksi tai viestitetään että sitä ei hyväksytä.

Siirrännäinen

Siirtymisen, kiinnittymisen ja samanaikaisuuden muodostama epäonninen kahdennus, kaksoisliike ja seuraantumissuhde. Muodostaa enteitä, aavistuksia, ennakointeja, haaveita. Erittäin kuolettava.

Soluttautuneisuus

Ominaisuus että yksilö ei ole täysin vapaa, vaan hän on jo alunperin joutunut maailmassa johonkin asemaan, saanut asemansa, tai hänet on solutettu. Vrt. heitetty maailmaan. Tämä on asian passiivinen puoli. Sen aktiivinen puoli on, että hän voi toisaalta kyllä asemansa puitteissa soluttautua edelleen, esim. selvittääkseen omaa tai jonkun toisen asemaa toisesta perspektiivistä, mikä merkitsee jonkinasteista vedättämistä, seuraannuttamista tai johdattamista, ja kiristyneisyyttä. Yksi tapa kuva yksilön heitettyyttä maailmaan on, että hän on törmääntynyt sinne vedätyksessä, joutunut jonkin keskelle.

Periytyvyys (tahattomuus, tarkoituksellisuus)

Järjestyneisyyden passiviteetti on siihen liittyvä ei-tarkoituksellisuus - asiat vain alkavat tapahtua samanaikaisesti tai yhdessä, tosin joku on saattanut laittaa sellaisen järjestymisen liikkeelle, jollain asiaan suoraan liittyvällä yhteisjärjestelyllä, toistolla, rutiinilla tai muulla ennakoitavalla ja seurattavalla asioihin puuttumistavalla, joka sittemmin periytyy koko vaikutusalueelle.

Tahattomuutta on myös kiristymisessä, joka voi olla aivan fyysistä alkuperää. Kuitenkin kun henkilö saa tietoonsa, että sillä on kiristäviä seurannaisia, asian viattomuus poistuu.

Hälytys

Merkki hallitsemattomasta liikkumisesta, siirtymisestä tai liikkumisesta yli. Merkki kätkeytyneen kannattelun paljastumisesta.