Itsekkyyden jylinä
Koska geenien siirtymisessä jälkeläiselle tapahtuu arpajaisia, on mahdollista että joku toinen ihminen voi tuottaa geneettisesti lähempänä jotakuta toista1 olevan jälkeläisen kuin tämä itse tuottaisi.
Ihmisen yksilönä ei ehkä ole mahdollista tilanteessaan mielekkäästi lisääntyä, ilman että se tuottaa suunnattomia kompromisseja joita ei ole syystä tai toisesta valmis tekemään ja kantamaan; tai narsistiselta näkökannalta, jos luulee olevansa kehityksen huipulla, mutta ei usko että henkilökohtaisen pakkomielteen itsepintaisen toteuttamisen voivan syystä tai toisesta omassa tilanteessaan tuoda hyvää lisää maailmaan.
Joku toinen voi siis tuottaa itseä muistuttavamman lapsen jopa todennäköisemmin kuin itse, tai näitä voi olla useampiakin, joten itsekkyyteen ei liene syytä tässä maailman tilassa, jossa ei jaeta pienen luolamiesyhteisön perimää.
Itsekkyyden tai mukautumisen helvetille ei kannata antaa periksi. Yrityksessä pitää kiinni paremman ihmisyyden etsinnässä on helvettiä aivan riittävästi.
Siihen en ota kantaa kasvattaako luopuja vai pinttyjä maailmaan suuremman määrän harakoita.
Ja kuka tietää näiden arpajaisten kaikki lait? Ettei siellä välissä kuitenkin joku peukaloisi.
--
1 Ainakin ulkoisesti täysin samannäköisiä ihmisiä esiintyy eripuolilla maailmaa, jolloin oletan että sama pätee muihinkin periytyviin ominaisuuksiin. Muutkin kuin geenit vaikuttavat yksilöön, mutta jos juuri tätä arpoina siirtyvää pakettia haluaa siirrättää, tämä pätee siihen osaan.