Kuri | Julistus
Suomalaisetkin ovat kyllä vaatineet itseltään, selviämisen sanelemia asioita.
"Kurinalaisen" ja "menestykseen valmistavan" kasvatuksen saaneet eivät ole saaneet vain kuria, vaan valmiin rakenteen jota pitkin edetä, ja tämä rakenne ei ole totuudellinen vaan valtarakenne joka on täynnä väärinkäytöksiä ja virheellisiä ajatusmalleja.
Aseman saavuttaminen ei kerro mitään henkilön tekemän työn laadusta, vaan hänen sopivuudestaan vallitsevaan järjestykseen: Vahvin | Sopivin | Valmiin.
Suora julistaminen on saalistamista.
Sama vaatimus ei ole kaikille sama.
Vaatimusten vaatijan vaatimusten laatu ja kirjo voi olla siinä määrin mittavaa ympäriinsä juoksutusta, että keskustelu sisäisestä motivaatiosta on jo perverssiä - eikä tämä päällä tarvitse kuin istua tai ajella polkupyörällä.
Vaatimusten vaatija olettaa intellektuaalisella tasolla että on olemassa yhtenäinen valistunut totuus jonka jäljillä ihmisjoukkoa voi juoksuttaa kuin armeijaa.
Käytännön realiteetit vaativat että "kurinalaisuus" vaatii ensin muilta, ei itseltä. Käytännön realiteetit myös sanelevat että tässä on liikaa vauhtia. Käytäntö on kuitenkin keksinyt että tässä voi ilmiössä voi vielä simputtaa.
Käytäntö on tämä: jos joku valittaa vallitsevasta järjestyksestä, vastauksen sisältö vulgaareimmillaan on, muuta Venäjälle. Ongelma, paradoksi ja hyväksikäytön hallinnoinnin vedätys on kuitenkin tämä: se julmuuden vaatimus jota halutaan tehostaa on jo toteutettuna...
^
Väärän hallinnon vedätyksen tunnistaa siitä että merkityksellinen elämä huutaa kuolemaa joka hetki hälytyksestä väsytettynä, ja ihmiset istuvat sen päällä, etkä voi tehdä mitään.
Lokkiperversio - Kurinalainen Pulu!
Helvetinsekaannus jossa ei voi kuin odotella. Jokainen teko kutsuu sitä lähemmäs.
***
Byrokratiassakin käytetään tilannekohtaista vedätystuntumaa päätöksentekoon. Ratkaisuja ei tehdä tarpeen, harkinnan ja kohtuuden mukaan vaan voima- eli vainoperusteisesti. Kohtuullinen ja harkinnallinen päätöksenteko toimii niin kauan kuin yksilö on ilmiselvästi ja jäännöksettä "hyväksynyt ja sisäistänyt" päätöksentekokäytännön, mutta jos hänellä on pienkin epäilys tai epävarmuus, päätös tehdään vainoperusteisesti. Täysimittaista vainoakaan ei toimeenpanna jos ei ole mitään antaa, olettaen että vähimmäismuodollisuudet täyttyvät, mutta jos on jotain toteutettavaa ohjelmistoa, se pelautetaan läpi siinä mittakaavassa kuin se pelautuu. (Vainoperustetta ei myöskään välttämättä (tällä kertaa) sovelleta kyseiseen henkilöön vaan johonkin rinnakkaiseen tai samanaikaiseen liikkeeseen.)
Koko tarveharkinta on jo ennalta mitoitettu ihan satunnaisten ohikulkijoiden koirilla... ja olemassaolo on kyllästyneisyyttä ilman kosketusta merkityksellisyyteen joka yrittää suojautua tältä joukkoliikunnan ilojumpalta niin hyvin kuin pystyy.