Ohimenevää

Ilmiö jota ihminen kutsuu ohimeneväksi, esimerkiksi että hän ajatteli välillä täysin toisella tavalla mutta... johtuu siitä että hän osallistui tapahtumaan joka pakotti häntä ajattelemaan lyhyen aikaa jonkin toisen (ehkä eläimen) johdattamin liikkein (kissan saalistus, rotan tai oravan juoksutus). Sen jälkeen hän palasi sumppunormaaliin jota määrittelevät esimerkiksi pulu, koira, "karja", "riista" (ihmettelee ehkä variksiaan); oleilun systeemiin jonka hän hyväksyy ja pystyy passiviteetista ymmärtämään.

Hän ei voi pysyä toisenlaisessa ajattelutavassa koska hän ei osaa sitä eikä ymmärrä sen perusteita. Hän lainaa liikaa erilaisilta elämänmuodoilta, jotka eivät sovi yhteen, ja koko ajattelu hajoaa. Hän palaa tihutyöltään oleilevaan mukavuudenhaluunsa.

Yleensä nämä tuokiot ovat esteettisiä tai elämyksellisiä kokemuksia, joilla ei ole muuta perustaa kuin että jonkun tavallisuudesta poikkeavan toisen saalistava lihasvoima vetää niin paljon että hän ei voi sitä täysin vastustaa.

Että hän voisi pysyä toisenlaisessa ajattelussa, olisi omaksua sen vaatima etiikka, mutta esteettisissä kokemuksissa hän on aina väärällä puolella, ja sivustakatsoja. Siksi hän omaksuu perustaksi olemassaolon kyllästyneisyyden jonka perusvire on kyynisyys, katkeruus - pettymys.

Jos hän yrittäisi osallistua, hän tekisi sen takertumisessa joka elämän havaitun kiireen keskellä taktikoi aina jotain väärää, olemasssaolon leikkikaluna - syventäen käsitystä että on nyt tekemässä jotain täysin väärää tai kestämätöntä, ja "vastuullisuus" ja "kestävyys" on jotain muuta jo annettua.

Olemassaolo kutsui häntä hetkeksi siihen mihin hän on todellisuudessa kiinnittynyt, mutta ehkä tilanne meni jo ohi.

Luokka: »
Luotu 2018-08-04 10:44 | Muokattu 2018-08-04 11:04
http://raulihaverinen.fi/?id=330