Jätteen tulkinnasta

Palaute liittyen uutiseen Tampereen Sorsapuiston rottaongelmasta.

Tulkitsen tilannetta helsinkiläisenä käymättä paikan päällä, omien kokemusteni pohjalta.

Te pidätte väärää ilmapiiriä linnunruokinnan ympärillä. Te sekoitatte jätehuollon ja linnunruokinnan, ja rotat samoin kuin esim. varikset ja lokit seuraavat nimenomaan jätehuoltoa (tai sen ongelmia) joka on niiden tärkein ihmiseltä saatava ravinnonlähde.

Teillä on em. sivuston mukaan punakeltainen kyltti jossa sanotaan "Linnun ruokinta kielletty! Jätelaki §72". Jätelaissa kuitenkin puhutaan nimenomaan jätteestä. Linnulle tarkoitettu ruoka ei ole jätettä, vaan sillä on tarkoitus. Sikäli kuin jätteestä puhutaan sovellettava lainkohta olisi pikemminkin §73 "Roskaajan siivoamisvelvollisuus", mikä on jo aivan eri asia.

Linnunruokinnassa tulisi kuitenkin kiinnittää jätehuoltoon liittyvien kieltojen sijaan huomiota siihen miten ja kuinka paljon ruokaa tarjotaan, ja jääkö sitä esimerkiksi jäljelle siten että se menee väärille tulijoille. Lintujen ja jätehuollon ilmapiirin sekoittaminen on täysi fiasko jolla koko puuha on tarpeettomasti tuomittu epäonnistumaan.

Yksi lisäongelma on myös se, että paikalla on häkeissä pidettäviä lintuja. Onnistunut ruokinta perustuu luonnonvaraisen eläimen ja ihmisen vuorovaikutukseen siten että ne säilyttävät luonnolliset suhteet jolloin "kesyyntyminen" ei ole olennainen käytettävä käsite kuvaamaan tätä suhdetta, vaan kyse on pikemminkin eläimen ympäristön pitämisestä sille elinkelpoisena kaikissa suhteissa.

Tällaisessa ympäristössä ihminen ei varsinaisesti oleile tai viihdy, vaan katsoo että hänen oma toimintansa suhteessa eläimiin tarkoituksenmukaista, on niille oikeasti hyöydksi eikä aiheuta vaaraa ja sumputtumista kuten rottatilanteessa.

Koko kysymyksen ratkaiseminen ja näkeminen oikeassa suhteessa vaatii koko ihmisen luontosuhteen ja luonnon hyväksikäytön ymmärtämistä uudella tavalla.

--

Lisäys #1: §72:ssa toki tarkennetaan "eikä saa päästää ainetta siten..." mutta yksiselitteinen linnunruokinnan liittäminen tähän on tarkoitushakuisuutta jonka perimmäinen tarkoitus on jokin muu "normaaliin" elämäntapaan liittyvä erikoisuus. Aiheen käsitteleminen jätteenä on tapa joka jättää kaikki mahdolliset ratkaisut epätoivon valtaan. Normaali tapa hallita luontoa on lähteä liikkeelle tappamisesta, ja tämä yhteensovittamattomuus on perimmäinen ongelma. Laissa mainittu "viihtyisyys" on myös mukavuudenhalusta väärin tulkittava itsessään ristiriitainen lähtökohta, jossa yhden viihtyisyys on toiselle...

Jätelaki

72 § Roskaamiskielto - Ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto).

73 § Roskaajan siivoamisvelvollisuus - Roskaajan on poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue.

--

Lisäys #2

Mitä tarhattujen riikinkukkojen lähistöllä näkyneisiin rottiin tulee, onko siinä edes lintujen ruokia. Rotat ovat voineet olla jonkin muun ilmapiiriasian perässä. Eläimet tutkivat ympäristöään paljon muunkin kuin välittömän ruoansaannin takia, ne näkevät ympäristössä jatkumoita.

Eläinten esiintymiset ovat aina merkkejä jostain. Ne tunnistavat niille otollisen ilmapiirin, jonka jälkeen selviää onko siellä niille myös ravintoa ja muita pysyvämpiä elinmahdollisuuksia. Jokin on voinut aiheuttaa myös ulkoisen paineen jolloin ne ovat varsinaisesti paossa vaikka se ei siltä näyttäisi.

Eli on selvitettävä miksi ne nyt ovat siinä eivätkä aiemmin. Onko joku muu muuttunut (kuin lämmin kesä).

Konkreettisista asioista: Yleensä ylimääräinen ruoka ei tule varsinaisesti (hyvin hoidetuista) lintujen ruokinnoista vaan puistoilijoiden tähteistä, joka ei ole sama asia vaikka ne on saatettu sitäkin varten jättää. Toinen varsinainen ilmapiiriasia ovat erilaiset työmaat, jotka paitsi häiritsevät rottia liikkeelle, myös tuntuvat niitä kutsuvan. Työmaiden ympärillä usein tuhotaan tai häiritään siellä olleiden eläinten elinpiiriä, mikä kutsuu erilaista tuhoon sopivaa liikehdintää. Tämä on suunnittelematon asia ihmisen ympäristöhallinnassa.

Olennaista kaiken kaikkiaan on, että rottien ilmapiiriä puolestaan käytetään ala-arvoiseen sumputtavaan vainoiluun jossa asiat eivät enää erotu. Ja joku voi haluta sitä.

Luokka: »
Luotu 2018-09-11 15:32 | Muokattu 2018-09-12 10:12
http://raulihaverinen.fi/?id=345