Katoavat pensaat?

Helsingin kaupunki näyttää siirtyneen uusien alueiden suunnittelussa viheralueisiin joista puuttuu pensaat. Viherkatot ovat sinänsä hyvä lisä, mutta ruohoisina ne eivät käy korvaamaan pensaita lintujen elinympäristönä.

Maisema on selväpiirteinen ja kontrastinen, kiiltokuvamainen, ja sieltä puuttuu puistolintujen ensisijainen suojapaikka.

Tällainen on ainakin Töölönlahden puiston itäreunan uusi asuinalue. (KORJAUS myös ko. Alvar Aallon kadulta löytyy ainakin havupensaita, mutta lintujen elettävältä ympäristöltä alue ei tällä hetkellä vaikuta.) Musiikkitalon tappavan lasiseinän viereen vanhanmallinen korkea pensasaita vielä kelpuutettiin.

Uusissa suunnitelmissa ja erityisesti niiden havainnekuvissa näkyy vain puita, ja säärenkorkuista kasvillisuutta. Poistuvista tai uusista pensaista ei ole suunnitelmissa mitään sanallista mainintaa.

Samalla periaatteella Kaisaniemen puiston pensaita pyritään vähentämään siellä missä voidaan. Ennen suojaisat pensaat myös toistuvasti leikataan (lasten?) läpikuljettaviksi.

Muutamia valmistelussa olevia hankkeita joita tämä koskee:

• Siltasaarenportti: Asemakaava 12543 2017-003471 (HYY Yhtymän Lyyra-hanke / Helsingin yliopiston ylioppilaskunta)
• Hakaniemenranta: Asemakaava 2013-002028

***

LISÄYS:

[Tontti] 306/8 (Siltasaarenkatu 13) -- Tontin itäisin kärki on istutettava alueen osa, jolla on oltava myös puita ja pensaita. (Siltasaarenportin asemakaavan muutos, s. 22.)

Niukka viherkohde sieltä löytyy, mutta pensaita havainnekuvissa ei kuitenkaan juurikaan ole. Ilmeisesti jonkinlainen viihtyvyyteen liittyvä minimivaatimus pyritään täyttämään. Saman pdf-tiedoston (johon on ilmeisesti koottu eri dokumentteja) sivulla 37 olevasta ilmakuvasta voi todeta kuinka paljon pensaita on poistumassa, eikä Siltasaarenkadun itäreunan laaja pensasalue edes siitä erotu. Kuvissa näkyy kuitenkin heinikoita... (pdf, s. 60-61.) Onko tämä taiteellista vapautta kuvata pensaita? pdf-sivun 106 (Tontinluovutuskilpailu, s. 47) aivan viimeisessä pienessä kuvassa on mahdollisesti kuvattu jonkinlainen köynnös. Määrällisesti jos puoletkin heinikoista korvataan riittävän runsailla pensailla ne saattaisivat riittää siihen että varpuset voivat alueella ylipäänsä liikkua.

***

Väitän että uusi kaupunkikuva pyrkii jäljittelemään tapaa jolla kosketusnäytöllistä kannettavaa laitetta havainnoidaan. Tämä ei ole välttämättä pahaa tahtoa, vaan pelkoa, sitä että ihminen päätyy ainoana ratkaisunaan torjumaan sitä mitä hän ei voi työvälineillään turvallisesti hahmottaa, manipuloida. Sen käsittely ja muokkaaminen, ja sitä kautta lainkaan mukaanottaminen tuntuu (selittämättömästi) epämukavalta.

Löysin sitten vielä Brahenpuiston (Leikkipuisto Brahe) puistosuunnitelmaan, ja sieltä löytyi lopulta piirustukseen merkittynä pensaita: lasten kahluualtaan ympäriltä.

Leikkipuisto Brahe - puistosuunnitelma

Kun tämä ainoa kelpuutettu rooli vähäpukeisten lasten näkösuojana yhdistetään kiiltokuvamaiseen uudisrakentamiseen, syntyy vaikutelma hyvin kapeakatseisesta (digitaalisesta) massahallinnosta jossa jokainen askel kulkee ennalta asetettua polkua.

(LISÄYS: Leikkipuisto on ilmeisesti tehty lopulta täysin toisen toiminnallisemman suunnitelman mukaan eikä siellä ole pensaita enää lainkaan.)

***

Tällainen yhteishallintohan on taipuvainen syntymään ilman erityistä skitso-ohjaavaa suunnitteluakin, mutta esitetyllä kiiltokuvahallinnolla kaupunkia asuttavia luonnoneläimiä pakotetaan pelaamaan tätä peliä liian ahtailla säännöillä.

Ne osaavat tehdä sen luovemminkin.

Koko leikin yksi opetus on: älkää viitsikö haluta niin paljon.

Alkuperäinen ongelma on: se minne halu tai kaipaus ennen kohdistui on jo synnyttänyt uutta elämää: haluatko sinä tuoda sinne tuhoa? Kokonaan toinen mutta limittynyt kysymys on minkälaista hallintoa jokin osa tästä elämästä käyttää itseään suojellakseen, ja miten sen kanssa edetä.

Tällainen pohdinta synnyttää mielikuvia joita kuljettavat luonnon tapahtumat, ja se ei ole koskaan turvallista. On kuitenkin harhaa kuvitella että tämän luonnon hallinnon voi poistaa esiintyvää luontoa minimoimalla.

***

Minun on tarkoitus lisätä myöhemmin valokuvat joidenkin mainittujen alueiden nykytilasta kunhan kevät on tuonut niihin hiukan vihreää, ja joistakin kokonaan uudisrakennetuista tai uudistetuista ympäristöistä. Käyn samalla läpi onko tilanne todella näin.

Tuo leikkipuistoasia ei ollut olennainen: hyvä että jokin viimesijainen hyväksytty käyttö pensaille vielä löytyy¹. Täysi turvallisuus ei ole koskaan mahdollista luonnossa eikä ihmisyhteiskunnassa - ehkä havainnekuviinsa uppoutuneet arkkitehdit ja insinöörit oivaltavat että pensaita on hyvä olla luonnon liikkumatilana muuallakin, jos ei muuta niin "ekologisena käytävänä".

Jatkuu: Lasiset pysäkit!

--

¹ Tämän voi toki nähdä kyynisen negatiivisestikin: luonnolla ei ole enempää arvoa kuin olla lasten leikkikaluna. Kuitenkin ihmiset toisinaan välittävätkin siitä, tai oppivat välittämään. (Nykyisen ilmastokeskustelun keskeinen (ja mahdollisesti liikkeellepaneva) huoli on kuitenkin huoli omasta tulevaisuudesta. On ilmiselvää lajin narsismia että muiden lajien selviytyminen nähdään oman selviytymisen välineenä (tai indikaattorina), vieläpä lajin joka teknologistumalla itseään tuhoavana luonnonvoimana ajaa sokeasti loppuun ulkoisen paineen antamaa ohjelmistoa.) Onko ihmisen hallinto koskaan hyvää hallintoa?