Ylimielisyys (Hybris)

Kulttuurin on tarkoitus ahdistaa luonnosta kaikki se mihin tuotanto ei ole ehtinyt.

Hajanaisia huomioita tieteellisestä tiedosta normina. (Mitä tai millaista tietoa tiede tuottaa? Kuka tietoa käyttää? Kenen valtaa se on?)

luonnos

Luonnontiede

***

"Luonnontieteelliset kokoelmat ovat luonnon muisti – menneen, nykyisen ja tulevan tallentaja meille ja tuleville sukupolville." luomus.fi

Tiede puhuu ensin luonnosta, mutta sitten tyhjentää kaiken ihmisten käpisteltäväksi. Olennainen suhde on toisin: luonto on ihmisen muisti.

***

"Renkaan löytäjälle lähetetään paluupostissa kirje linnun elämänvaiheista." birdlife.fi

Seuranta antaa lisää tietoa, mutta samalla eläinten elämä tulee yhä enemmän piiritetyksi ihmistoiminnasta. Tämän aktiviteetin lisäämisen sijaan, se pitäisi saada mahdollisimman vähäiseksi. Tarve tiedon hankkimiseen pitäisi saada mahdollisimman pieneksi. Jos luonnon huono tila on peruste tiedon keräämiseksi lajien (ei siis esim. yksilöiden) suojelemiseksi, onko se peruste kokonaiselle käpälöijien sisäkulttuurin synnyttämiselle.

Paljonko tämä tekninen data lopulta kertoo linnun koko elämästä, vai onko pyrkimys lopulta rajata sitä.

***

"Kävelen pensasaidan viertä ja lasken näkyvissä olevat. Käännyn pensasaidan toisessa päässä takaisin, kävelen vähän hitaammin ja lasken ne uudestaan. Tässä vaiheessa ne alkavat jo hermostua siitä, että kuka tuossa kulkee edestakaisin -- Sitten käännyn vielä kerran. Paikallaan olleet linnutkin alkavat nykiä harteitaan ja heiluttaa pyrstöään, ja silloin saan yleensä ne kaikki." Jouko Sipari / yle.fi

Ei ole välttämättä vain toimittajan oikku jättää asia lopussa ilmaan, mutta mitä tämä "kaikkien saaminen" on? Tiedon kerääjä kiinnittää itseensä koko niiden elämänpiirin, ja olettaa että tapahtumat joita siinä tapahtuu ovat "luonnollisia", hänestä riippumattomia.

Tekeekö seuranta kohteelle hyvää, vai ilmapiiristä hiukan painostavamman, ja muille ihmisille tarpeen tehdä siinä taas astetta painostavampia asioita, jotain ihan muuta.

***

Tarve ja viaton suhtautuminen voivat olla oikukkaita, ne eivät välttämättä kanna sitä mitä ne tarkoittavat kantaa. Eikä mikään intoiltu teknologia ole itsessään vastaus aiemman teknologian edesauttamiin ongelmiin.

Luonnon hallinta

"Kestävän" riistanhoidon tavoite tulee olla saada tappamisen tarve mahdollisimman pieneksi tai olemattomiin, ei "riistan" viljely ja toiminnan kultivointi.

Eläinten tappamisen oikeuttaminen (marginalisoituna tarkoittamattomuutenakin) yhtäällä, pakottaa vastaavaan "rationalisointiin" toisaalla. Oikeutettu aggressio kiertää ja leviää täysin vailla tarkoitusta yhteiskunnan rakenteiden osana.

Myös hybris tavoittelee tasapainoa, jossa se on pakotettu jatkamaan itseään.

***

"Ihmisillä on usein sellainen käsitys, että luonto hoitaa itse itseään, mutta näin ei valitettavasti nykyään ole." yle.fi

En kommentoi jutun tilannetta, mutta asiayhteydestä irrotettuna tämän periaatteen suhteen toinen asia on hoitaa sitä alkuperäistä ihmistoiminnan syytä joka kaikkeen puuttumisen tarvetta lisää. Nämä toimet alkuperäiseen hyötykäyttönormiin yhdistettynä eivät aina näytä hyvältä.

(Ekosysteemihotelleista kasvien suojelemiseksi rakennustöiden aikana ja mahdollisesti niiden palauttamiseksi. https://yle.fi/uutiset/3-10850429 )

Luontosuhde

"Ilmastoahdistus" / https://yle.fi/uutiset/3-10878129

Vikaa voi etsiä myös kulttuurista. Työtä ei ole välttämättä mahdollista tehdä merkityksellisten asioiden eteen (se ei ole mikään välttämättömyys), jolloin omasta toiminnasta tulee ristiriitaista ja ulkoista, ja apua on lopulta haettava terapeuttisesta korviketoiminnasta.

"Ilmastokin" on itsessään narsistinen ihmislajin selviytymiseen palautettavissa oleva näkökulma. Usein unohdettu "monimuotoisuus" on sekin asioita joita ihminen voi hallita abstraktissa suhteessa laskemalla.

Yhteiskunnan talouden perusta voi olla käytännössä (ei välttämättömyydestä) luontosuhteessaan niin aggressiivinen, että suora yksilöllinen suhde luontoon voi sekin olla liian aggressiivinen, eikä yksilö voi sitä abstraktioidensa keskeltä käsitellä ilman erilaista oireilua.

Maailman valloitus onnistuu kissoilla ja koirilla, mutta ne eivät ole mitään rauhallisia apureita, millä voi olla monenlaisia seurauksia...

Aggressio perustuu painostavuuteen, jonka alkuperää ei oikeastaan tiedosteta, mutta jonka (epätoivoiselle) purkamiselle keksimällä keksitään kohde – valjun onnelliseksi se muuttuu tilanteessa jossa ihminen voi kultivoida toimintamallin elämäntavakseen.

***

Eläintarhat eivät opeta mielekästä suhdetta eläimiin. Ne ovat vangittuina karsinoissaan epämääräisessä suhteessa toisiinsakin, eikä myöskään ihminen opi ymmärtämään sopivaa luonnollista etäisyyttä niihin kiertäessään niitä lähietäisyyksiltä, tai reagoimaan luonnollisiin viesteihin joita luonto antaa. Sama pätee kaikkeen eläinten vangitsemiseen. Kun ihminen sitten kohtaa vapaan luonnoneläimen tai joutuu jakamaan tilan sen kanssa, tätä sopii odottaa. Kameran kanssa he voivat koheltaa jotain, mutta.

***

Ravintoketju luontosuhteen lähtökohtana on pinnallista biologian uskonnollistamista. Siinä "korkeimmalla" ei ole "ylevä" lihansyöjäpeto, vaan yhtä hyvin tämän viran toimittavat hyönteiset.

Merkityksellinen suhde luontoon ei ole kuoleman ihailu vaan oman lajityypillisen hyökkäävyyden havainnointi, etiikka ja merkitys.  Kuolema ei ole menestys, vaan #epäonnistuminen – se on taantumista.

Rakennettu ympäristö

Jätösten sijaan olennainen kysymys on koirissa itsessään. Onko koirasekoilu millään lailla mielekäs ilmapiiri? Eivätkö juuri koirat täytä ympäristön siten että muuta ei mahdu? Eikö koira itsessään edusta luontovihaa?

"Eihän siinä ole mitään järkeä, että puistoja rakennettaisiin vain katsomista varten ja kuljettaisiin vain puistokäytävillä." yle.fi Liian usein tämä kuitenkin merkitsee että elävää luontoa ei arvosteta, se on tiellä, tai siellä ei edes oleteta olevan elämää.

Koiravaino ja lasirakentaminen johdannaisineen ovat huonoa ympäristöuunnittelua. Puistoissa täytyy olla tilaa rauhoittua, eikä koiratungos tai ansoittelu johdannaisineen auta siihen. (vauhtisokeus)

Mihin laitetaan ylijäämä joka luontoa vainoamalla on saatu? Luonnon vainoamiseen?

Talous

Edellisen hallituksen aikana kuultiin paljon jakovarasta, että sitä ei ole. Kun katsotaan minkälaista resurssihukkaa lihatuotanto on, on yllättävää että tämä yksityiskohta pelkästään laskennallisena seikkana ei kiinnosta ketään joka väittää että tämä on hänen päätöksentekotapansa.
Luokka: »
Luotu 2019-07-08 11:03 | Muokattu 2019-08-09 17:52
http://raulihaverinen.fi/?id=416