Puistosuunnitelmaluonnos

Sibeliuksenpuisto

20.11.2019

Sibeliuksenpuiston puistosuunnitelmaluonnoksessa ei ole riittävällä tavalla huomioitu luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja edistämistä.

Erityisen positiivista oli lammen kunnostaminen (joka myös näytti kuvassa entiseen tapaan luonnoneläimille saavutettavalta) ja toisen palauttaminen. Myös istutettua suojaavaakin kasvillisuutta ilmeisesti edelleen tulee reilusti. Olisi kuitenkin toivottavaa että puistoon mahtuisi luontomaisemmin kasvavaa aluetta (hallittu hoitamattomuus) joka tuo esimerkiksi puiston linnuille hyönteisravintoa.

Vaikka pensaita ja kasvillisuutta tulisi monipuolisesti, monimuotoisuus ei voi olla vain lasten ja koirien leikkikalu. (1) (2) Ketokukatkin oli kartassa merkitty ilmeisesti poimittavaksi. (4)

Valaisussa olisi hyvä käyttää lämpimiä sävyjä ja himmeämpää valoa. Useilla alueilla muualla kirkkautta on lisätty ja valon sävy vaihdettu kylmemmäksi. Tämä olisi huomioitava erityisesti luonto- ja maisemakohteiden valaisussa, mutta myös yleisesti. (3)

(1) "Kylväytyneen vesakon poistolla saadaan esiin puiston erityislaatuiset kallioalueet sekä avataan näkymiä... Puiden runkoja sijoitellaan puistoon lahopuutarhoiksi luontoleikkeihin ja koira-aitaukseen."

(2) "Puistoon istutetaan monipuolisesti uusia puita, pensaita ja perennoja. Puistoon tehdään myös kausikasvi- ja sipulikukkaistutuksia."

(3) "Puiston tärkeimmät käytävät, leikkipaikka ja koira-aitaus valaistaan. Nykyisen Sibelius-monumentin kohdevalaistuksen lisäksi myös Ilmatar ja sotka -veistos sekä muutamat hienoimmat luonto- ja maisemakohteet erikoisvalaistaan."

https://kartta.hel.fi/pw_docs/d0254346/Luonnos_30.10.2019_selostus_Sibeliuksenpuisto_Puistosuunnitelmaluonnos.pdf

(4) "Keräilyniitty"

https://kartta.hel.fi/pw_docs/d0254346/Luonnos_30.10.2019_piirustus_Sibeliuksenpuisto_Puistosuunnitelmaluonnos.pdf

Nämä seikat eivät liity vain luonnon monimuotoisuuteen, vaan ovat osa puistojen viihtyvyyttä, mutta jostain syystä jäävät edelleen vaille riittävää huomiota.

Ruukinlahden puisto

30.11.2019

Palaute Rukiinlahdenpuiston puistosuunnitelmaluonnoksesta. Ensimmäinen kommenteista saattaa kuulua ensisijaisesti katusuunnitelmaan, mutta sen tulisi olla mukana myös puistosuunnitelmassa.

i) Lauttasaaren alueella yleisesti on laajoja puistoalueita joita reunustaa vilkas ohitusliikenne. Joukkoliikenteen pysäkkien lasitukset viheralueiden reunoilla olisi toteutettava lintuturvallisesti. Esimerkiksi korkeintaan n. 5 cm kokoisia aukkoja sisältävä kuviointi on toteutettavissa siten että tarvittava näkyvyys säilyy.

ii) Urheilukentälle merkitty verkkoaitoja, ok. a) Varmistettava ettei pelikenttien reunustukseen käytetä läpinäkyviä tai heijastavia lasielementtejä erityisesti lintujen törmäysvaaran takia. b) Varmistettava ettei käytetä myöskään pelialueen verkkoja tavalla josta voi olla eläimille takertumisvaaraa.

iii) Hillitty valaistus lämpimin sävyin luonnon kuormittamisen välttämiseksi. Liian kirkas ja kylmäsävyinen valaistus ei lisää myöskään viihtyvyyttä. Vältettävä kasvillisuuden valaisemista.

iv) Varmistettava suojaisten pensaitten riittävyys. Luonnoksen perusteella ok.

v) Kokonaisuutena puistomaisuus vaikuttaa säilyvän hyvin lisärakentamisesta huolimatta. Olisi toivottavaa että kaikilta osin viheralueet eivät ole ylihoidettuja, vaan alueelle voi jäädä edes paikoin pientä hoitamattomuutta luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.

Kluuvi, Kansalaistori–Kaisaniemi-alikulku

6.12.2019

Kommentti alikulun katu- ja puistosuunnitelmaan.

Suunnitelma on lähtökohtaisesti erittäin hyvä verrattuna aiemmin esillä on olleeseen havainnekuvaan lasilaatikosta Kaisaniemen puistoa reunustavan uuden hotellin edustalla. Kuitenkin maisema-arvoja on ylikorostettu luontoarvojen kustannuksella. Toisin kuin koko puiston asemakaavan tausta-aineistossa aluetta väitetään historialliseksi maisemapuistoksi, esim. Signe Branderin valokuvissa Kaisaniemen puiston osalta korostuu historiallisesti runsas kasvillisuus.

Huomioitavia asioita:

1) Kasvillisuus

Suunnitelmassa Kaisaniemen puiston nykyistä alikulkua reunustavat suojaiset pensaat poistuvat kokonaisuudessaan, myös läheinen puuryhmä pienenee ja yksi puu poistetaan. Hotellin linnuille vaarallisten lasi-ikkunoiden takia kasvillisuutta voikin juuri tällä paikalla vähentää, mutta korvaavaa olisi hyvä olla toisaalla. Voisiko korvaaville suojaisille pensaille etsiä paikkaa esimerkiksi suunnittelualueen luoteisnurkasta kivituhkaisen kulkuväylän läheisyydestä? Vaihtoehtoisesti asia olisi huomioitava varsinaisen puiston tulevassa suunnitelmassa, jonka valmisteluraporteissa on esitetty pensaiden (ja myös puiden) suurimittaista vähentämistä.

Mikäli nykyisten pensaiden alustan epäsiisteys on vaikuttanut päätöksessä, korvaavat pensaat voisivat olla malliltaan korkeampia, eli juuresta ohuempia mutta ylempää riittävän tiheitä - vrt. erityisesti puistojasmikkeet Mikonkadun lähistöllä jota pesissä talvehtimattomat varpuset käyttävät talvella myös yöpymiseen.

Varsinkin rataa reunustavalle alueelle voisi harkita myös vapaammin kasvavaa niittykasvillisuutta, mutta sillä ei voi kokonaan korvata suojaisia pensaita.

2) Varpusten pesäpaikat

Nykyisessä alikäytävässä Kaisaniemen puiston puolella on tietääkseni muutamia varpusen pesintöjä ilmeisesti kattosäleikön yläpuolella. Mikäli uuteen käytävään ei tule vastaavaa kattorakennetta, muutamia korvaavia pesärakenteita olisi hyvä harkita sisäänmenon läheisyyteen (mielestäni tila on siihen riittävä), mutta jos korvaavia pesäpaikkoja ole tunneliin tai muuhun yhteyteen sijoitettavissa, olisi toivottavaa että kaupunki sijoittaisi puistoalueelle korvaavia rakennuspesäpaikkoja, joille vaihtoehtoja ovat pienemmässä määrin Kaisaniemen koulu (aiemmin poistettu yksi pesä kaakkoiskulmasta, mutta useampiakin mahtuu), enemmässä määrin Säätalon korvaava uusi rakennus (ei aiempia tiedossani olevia pesintöjä). Myös muissa alueen yksityisomisteisissa remonteissa on poistumassa pesäpaikkoja ja mahdollisuus niiden suojeluun on vielä epäselvää. Yksi harkittava vaihtoehto olisi myös pesintätorni puistoalueella, esimerkiksi suunnittelualueen pohjoisreunassa tai sen läheisyydessä, mutta on mahdollista että se menisi varpusten sijaan enemmän pikkuvarpusten käyttöön.

3) Materiaalit ja valaistus

Yläkannella olevan kaiteen tulisi olla muuta materiaalia kuin läpinäkyvää lasia. Kuvioitu lasi ok, mutta vaihtoehtoisiakin materiaaleja on. Sama koskee mahdollisia kaiderakenteita Töölönlahdenkadun puolella, joista tosin en löytänyt mainintaa.

Valaistus mahdollisimman hillitty ja sävyltään lämmin, erityisesti viheraluetta lähestyttäessä.

Tokoinranta, Kaisaniemenpuisto Töölönlahden tulvasuojelu

6.12.2019

Kommentti puistosuunnitelmaluonnokseen.

Ehdotan että kevyen liikenteen väylän ja junaradan välisellä alueella ja myös pohjoispäässä käytetään luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi murskeen sijaan vähemmän hoidettua ja melko vapaasti kasvavaa niittykasvillisuutta.

Vastaavasti, onko matalamman rantakasvillisuuden muuttaminen kiviverhoukseksi välttämätöntä pohjoispäässä rannan puolella? Se on tietysti siten eteläpään kanssa symmetrinen, mutta näin ei ole tälläkään hetkellä, ja riittävä näkyvyyskään mutkassa ei sitä välttämättä vaadi. Kyseisessä sijainnissa voisi harkita niittykasvillisuuden lisäksi suojaisia pensaita (korkeus näkyvyyden mukaan) jotka tarjoaisivat suojaa varpuslinnuille, varsinkin kun Kaisaniemen puiston asemakaava-aineistoissa pensaiden määrään on esitetty vähennystä kannaksen puolella. Varsinaista puistosuunnitelmaa ei kuitenkaan ole vielä tehty ja olen kommentoinut asiaa jo ennalta. https://kaupunkilinnut.fi/?id=58

Kaiteen tulisi olla muuta materiaalia kuin läpinäkyvää lasia. Linnuille turvalliseksi kuvioitu lasi olisi ok, mutta mielestäni paremmin paikkaan soveltuvia vaihtoehtoisiakin materiaaleja on.

Valaisu mahdollisimman hillityksi ja lämminsävyiseksi vesilintujen talvehtimisen takia sekä vesieliöiden suojelemiseksi.

Maistraatinpuisto

13.12.2019

Kommentti Maistraatinpuiston puistosuunnitelmaluonnokseen lintujen elinympäristöjen kannalta.

i) Pesäpaikat

Puistoa rajaava korkea muuri köynnöksineen olisi sopiva pesäpaikkojen lisäämiseksi kolopesijöille. https://kartta.hel.fi/pw_docs/d0255506/Luonnos_28.11.2019_havainnekuva_Maistraatinpuisto_Havainnekuva.png

Pesäpaikat voi lisätä seinän päälle tai seinään upotettuna muurin materiaalista riippuen esim. kaupallisesti saatavilla puubetonisilla tai tiiliskiven malliin tehdyillä pesäpöntöillä. Mikäli tarpeeksi tuuhean köynnöksen taakse on lisättävissä jokin rakenteellinen syvennys, sekin käy pesäpaikaksi, mutta edellyttää täyteen mittaan kasvanutta köynnöstä, joita voisi myös olla seinällä laajemmalla alueella. Itse olen miettinyt riittäisikö tähän köynnöksien taakse kaksi päällekkäin asetettua lautaa jotka muodostavat esim. 10 cm raon, mutta kokemusta tällaisesta ei ole. Riittävän tuuhea köynnös saattaa riittää pesäpaikaksi itsessäänkin, ainakin pensaspesijöille.

Köynnöksen ja rakenteellisen syvennyksen yhdistelmästä pesäpaikkana, ks. esim. Kiholinna Pohjoisrannassa https://kaupunkilinnut.fi/?id=23

ii) Kasvillisuus

Keskikorkeita pensaita näyttää olevan piirustuksessa melko hyvin (havainnekuvassa melko matalia), mutta en ole varma minkä alueen ympärille ne sijoittuvat. Pyydän varmistamaan riittävän suojaisten ja rauhallisessa paikassa sijaitsevien pensaiden riittävyyden. https://kartta.hel.fi/pw_docs/d0255506/Luonnos_28.11.2019_piirustus_Maistraatinpuisto_Puistosuunnitelmaluonnos.pdf

Marginaalisen osan nurmikentästä voisi ehkä varata vapaammin kasvavalle niittymäiselle kasvillisuudelle?

iii) Vesiaihe

Lisäehdotus: olisiko mahdollista sijoittaa puistoon pienikin pienempien lintujen saavutettavissa oleva vesiaihe, joko hulevesiin liittyen tai suihkukaivona?

Luonnon läsnäolon huomioiminen voisi osaltaan tasapainottaa vaikutelmaa ylirakennetusta Keski-Pasilasta.

Luokka: »
Luotu 2019-11-20 17:22 | Muokattu 2020-02-11 09:14
http://raulihaverinen.fi/?id=434