Kaisaniemen puiston puistosuunnitelmaluonnoksesta

Kaisaniemen puiston puistosuunnitelmaluonnoksesta lintujen kannalta.

Tässä olen ajatellut erityisesti varpusia, joiden elinympäristöjä alueen uudistukset erityisesti koskettavat. Varpusille hyvin suunniteltu ympäristö antaa tarvittaessa pienillä lisäyksillä hyvin mahdollisuuksia myös muiden lintulajien esiintymiselle.

KAISANIEMENKANNAS

Kaisaniemenkannas olisi hyvä varpusten ja muiden talvilintujen talvehtimispaikka (päättyneenä talvena rantapensaista laskettu 350 varpusta) mutta rantapenkereen kasvillisuus aiotaan korvata kivetyksellä. Luontomaisempi ranta olisi hyvä muutenkin säilyttää Töölönlahden jatkona, tällaista ei pienen Siltasaaren kärjen lisäksi alueella ole. Toisaalta kivistä rantaa ja rantamuuria riittää.

Taustaselvityksissä rantapenkereen kasvillisuudesta sanottiin: "Luonnontilassa kasvittuneet alueet eivät kuulu puiston luonteeseen, sillä se on hyvin rakennettu kohde" ja toisaalta "Kaisaniemenkannaksen rantaa -- ei ole rakennettu yhtä korkeatasoisesti." Eikö tämä ole ristiriitaista ja tarkoitushakuista?

Uusia pensasalueita on merkitty kannaksen eteläpuolelle, ja muualle puiston lounaisosaan, joten niiden koosta riippuen pensaita on ehkä varpusille jonkinlainen minimi. Esimerkiksi radan reunaan Kaisaniemenrannan tasolla tuleva pensasalue olisi hyvä tehdä esimerkiksi Töölönlahden pohjoisreunan malliin, mutta sellaisenakin se olisi yksistään melko pieni. Myös muiden uusien alueiden tulisi olla tässä suhteessa runsaita.

Osa kannaksen nykyisistä pensaista puurivin yhteydessä jotka on ilmeisesti aiottu sellaisenaan uusittaviksi kasvavat aika kituliaasti (riittääkö auringonvalo puiden varjostuksessa), eikä niistä muutamaa lukuunottamatta ole merkittävää hyötyä lintujen talvehtimiselle. Parhaassa kunnossa ja linnuille käyttökelpoisimpia ovat olleet kylväytyneet ja hoitamattomat rantapenkereen ruusu- ja muut pensaat. Pyörä- ja kävelyteiden väliin sijoitettavat pensaat eivät myöskään ole rauhattomalta sijainniltaan ihanteelliset talvehtimiselle. Alue on myös tuulinen ja penkereen pensaat ovat usein olleet hyvässä suojassa tuulelta. Penkereellä olevissa pensaissa tuuliolosuhteet vaihtelevat myös kannaksella ja eteläpäässä eri tavoin joten liikkumisvaihtoehtoja on hyvä olla.

Rannalla olisi syytä olla myös linnuille pääsy vedelle, ja on epäselvää kuinka hyvin suunnittelemanne ranta siihen soveltuu. On tarpeetonta suunnitella epähygieenisiä ympäristöjä vaikka käytettävissä olisi rajattomasti rantaa.

Olisiko siis ajateltavissa jos kivetystä halutaan, kivettää esimerkiksi vain eteläisin osa, ja säilyttää kannaksella suurin osa nykyisenkaltaisesta rantapenkereestä?

Epätasainen rinne on myös mm. mahdollistanut lintujen pääsyn hiekalle lumisissakin olosuhteissa valtaosan talvea. Ruusupensaista löytyi myös jonkin pienemmän pensaassa pesivän varpuslinnun pesä oletettavasti viime kesältä, ja kannaksen rantakivillä olen nähnyt alueelle hiukan harvinaisemmista linnuista esimerkiksi rantasipin.

Pohjoispään alikulkutunnelin virtauksessa talvehtivat vesilinnut nousevat myös ajoittain rannalle. Talvehtimistila on nyt jo pieni eikä liikkumatilaa ja -vaihtoehtoja kannattaisi rajoittaa. Tältäkin kannalta kivetetty rantavalli mahdollisine rakoineen on huono. Nykyinen ranta tarjoaa yhtenäisen maanpinnan lisäksi vedenpinnan äärellä lisätasoja.

KAISANIEMENRANTA

Kaikki pensaat poistettu suunnitelmasta. Voisiko itäpäähän jättää tiheän pensasalueen? Varpusilla on pesintöjä lähistön rakennuksissa, ja pensasalueita on rannassa vähän. Lisäksi pensasalue helpottaa liikkumista alueiden välillä.

Mikäli rantaan on suunniteltavissa kalteva elementti joka mahdollistaa varpuslintujen peseytymisen, sellainen kannattaa tehdä. Vrt. epähygieeniset ympäristöt edellä.

VESIALLAS

Vesiallas tulisi tehdä saavutettavaksi pienemmillekin linnuille, eli johonkin osaan tarvittaisiin luiska josta juominen ja peseytyminen onnistuu turvallisesti. Kerran olen nähnyt myös altaan kesäaikana tyhjillään ja keskellä pienen vesilammikon, jolloin heinäsorsa oli käynyt altaalla poikasineen joista yksi ei päässyt jyrkkää reunaa ylös ja piti auttaa pois. Tämä tapahtui altaan pohjoispäässä, joka olisi todennäköisimpänä liikkumissuuntana hyvä tehdä tältä kannalta turvallisemmaksi.

Kasvitieteellisen puutarhan puolella on nykyään saavutettava allas (ilman pensaiden suojaa), mutta linnuille sopivan pieniäkin vesiaiheita voisi yleisesti harkita. Vrt. epähygieeniset ympäristöt edellä.

PENSAAT

Monia suuria pensaita (korkeus, tiheys) on merkitty poistettavaksi. Jäljelle jäävät puistojasmikkeet Mikonkadun päässä. Havupensaat näyttävät poistuvat vierestä, samoin vesialtaan luoteiskulmasta, ja vanhan metrosisäänkäynnin läheltä, josta myös poistuivat myös korkeat pylväsmäiset puut/pensaat, ja myös pylväshaavat ovat poistumassa vesialtaan eteläpuolelta.

Uusia pensasalueita on merkitty, mutta niiden laadusta ei ole tietoa. Uusissa pensaissa huomioitava riittävä korkeus ja tiheys. Varpuset tarvitsevat korkeita ja riittävän tiheitä pensaita yöpymiseen pesintäajan ulkopuolella, osa varpusista yöpyy ulkona talvisinkin.

Myös Svante Olssonin puistokujaa itään olisi hyvä lisätä suojaisia pensaita. Osa aiemmista pensaista on rikkoutunut lasten leikeissä, osa on tuhoutunut ja/tai riudutettu muuten: uudet kasvavat versot leikataan säännönmukaisesti pois.

Varsapuistikon puolella perennan vieressä oleva poistettavaksi merkitty rusokuusama on varpusille tärkeä, ja ainoa varsinaisesti tiheä pensas. Pensasaita käy linnuille oleskeluun, mutta on kooltaan niukka. Kaakkoiskulmassa olevat pensaat ovat kasvaessaan tiheät, mutta kasvavat leikkauksen jälkeen hitaasti. Hoitotöiden seurauksena turmeltu syreeni ei käy enää talvehtimiseen. Pensastilannetta parannettava.

PESÄPAIKAT

Kasvitieteellisen puutarhan sisäänkäynnin havainnekuvassa on kuvattu tervapääskyjä. Hyvin huomattu että niitä on, mutta pesäpaikat menivät Säätalon mukana. Vastaavasti varpusilta on kadonnut tuntematon määrä pesäpaikkoja erityisesti Kansallisteatterin remontissa, eikä jatkosta ole tietoa. Lisäksi pesäpaikkoja tulee häviämään puistossa kunnostettavien tai poistettavien ulkorakenteiden ja -rakennusten myötä, ilman mitään suunnitelmaa niiden korvaamisesta. Esimerkiksi Kaisaniemenrannassa kunnostettavaan omistamaanne varikkorakennukseen voisi lisätä pesäpaikkoja reilumminkin.

Puistoalueelle sopisi hyvin suurempikin pesätorni, tosin niiden suosio linnuille on ollut maailmalla vaihtelevaa. Sopiva pienempien tornien sijoituspaikka voisi olla myös kiinteistöjen katoilla, mikäli pesäpaikkojen järjestäminen rakenteisiin vaikuttaa kohtuuttomalta, vaikka hyviä kaupallisia seinään muurattavia tai ulkopinnalle kiinnitettäviä pesärakenteita on tarjolla. Torni voisi sijaita eteläpäässä lähellä aiempia pesäpaikkoja, tai mahdollisesti aidan sisäpuolella suojassa Kasvitieteellisen puutarhan reunalla. Pesätornin voisi myös yhdistää puistoon sijoitettavaan julkiseen taideteokseen.

Puihin asennettavat pöntöt voivat tarjota varpusille yksittäisiä pesintäpaikkoja, mutta keskeinen ratkaisu ne eivät varpusten ja tervapääskyjen osalta ole, vaan pesäpaikat tulee saada rakennuksiin jossa ne ovat myös kestävämpiä ja paremmin suojassa. Aiemmin ehdottamieni (Raimo Pakarinen 20.3.2021) puiden lisäksi ehdotan kuitenkin pönttöjä harkintanne mukaan sijoitettavaksi puihin myös mm. rakennetummille alueille puistoalueen ulkopuolella: Rautatientori (patsaan taakse korkealle), Vilhonkadun ja Vuorikadun risteyksessa oleva puu, Tokoinrannan länsipään puut, Siltavuorenrannan länsipäässä mahdollisesti säilyvät puut.

RAKENTEIDEN TURVALLISUUS JA HYÖDYNTÄMINEN ELINYMPÄRISTÖINÄ

Kasvitieteellisen puutarhan pohjoispuolelle uusittu aita on vaarallinen teräväsärmäisten alareunojen takia. Aita on toteutettava turvallisena. Hiukan isompisilmäisenä (vrt. nykyinen koko) varpuset mahtuisivat myös liikkumaan siitä läpi, jolloin se antaisi olennaisesti lisäsuojaa - varpuset viihtyvät tällaisilla aidoilla pensaiden yhteydessä.

Uusien rakennusten mahdolliset lasitukset tulee tehdä linnuille turvallisiksi, ja kolopesäpaikkoja annettava tarjolle mikäli mahdollista. Edellä jo mainitsin että pesäpaikkoja voisi lisätä myös kunnostettavaan varikkorakennukseen.

Kaisaniemen puiston ja Varsapuistikon välissä Kaisaniemenkadulla olevat raitio- ja bussiliikenteen pysäkit tulisi kaikki esimerkiksi turvakuvioida linnuille turvallisiksi. Tässä voisi olla graafinen Kaisaniemen puisto -teemakin. (Yksi pysäkeistä on vaihdettu läpinäkymättömään lasiin.)

Erityisesti vesilintujen talvehtimisalueella olisi syytä myös olla talvisin kalastuskielto. Tunnelista löytyi talvella useita siimoja roikkumasta ja ne ovat ilmestyneet sinne pakkasilla aivan ruokintalaitteen viereen. Rannoilla myös muualla on ollut paljon siimoja, ja yhdestä löysin kiinni jääneen ja kuolleen mustarastaan jäänteet.

Junaradan kaapelit tulisi tehdä vesilinnuille näkyviksi Töölönlahden ja Eläintarhanlahden välisellä alueella.

Avoimet pystyputket liikennemerkeissä ja muissa pylväsrakenteissa pitäisi saada päistä suljettua mahdollisesti vaarallisina. Suurempikokoiset vaakasuuntaiset soveltuvat pesäpaikoiksi.

Varsapuistikon nykyiset tilaa jakavat kaapeliaidat ovat linnuille vaarallisia.

PERUSKORJAUKSEN ETENEMINEN JA KASVIEN HOITO

Uusien pensaiden kasvamisessa kestää, joten töiden alkuvaiheeseen olisi hyvä jos mahdollista sijoittaa uusien pensasalueiden istuttamista, jolloin soveltuvaa pensasympäristöä säilyy läpi peruskorjauksen.

Pensaiden hoidon osalta huomioina esimerkiksi Varsapuistikon syreeni, joka on huonontunut harventavista hoitotoimenpiteistä johtuvan lisääntyneen käytön ja myrskytuhojen vuoksi, eikä siitä ole enää juuri hyötyä lintujen talvehtimisessa. Vastaavasti Kaisaniemen puiston itäsisäänkäynnillä rankoja jäljellä. Uusien kasvavien versojen tulisi antaa kasvaa eikä leikata automaattisesti pois, vaan tarvittaessa karsia vasta vuosien päästä kun rikkoutuneet pensaat ovat uusiutuneet.

VALAISTUS

Valosaaste minimoitava: kohdistus, valoteho, lämpimät sävyt.

Ravintola Kaisaniemessä tällä hetkellä turvayhtiön valot valtavalla teholla.

Esitetty hahmotuksellisen valaistuksen tuoma "turvallisuuden tunne" on kokonaisuutena harhaanjohtamista, "elämyksellisen" valaistuksen positiiviset mielikuvat ovat kyseenalaisia.

Lintujen tai lepakoiden pesäpaikkoja ei tule valaista, samoin kuin yöpymiseen soveltuvia pensaita - mm. kannaksen eteläpäähän tuleva pensasalue ylivalaistu, ja esimerkiksi venevajalla valaistusta on paljon ja se pitää saada pois lintujen pesinnöiltä. Kasvillisuuden valaiseminen minimoitava, niille on tärkeämpää käyttöä.

Puiden oksien valaiseminen ei voi lisätä turvallisuutta mitenkään. Tällaisenaan "turvallisuus" on pikemminkin ahnetta ja vainoavaa vallankäyttöä, jolla viimeistellään mm. se tuhotyö että ympäristönäkökohtia ei ole missään suunniteluvaiheessa huomioitu, minkään puiston alueen uudistuksen osalta.

Manipulointitekniikoiden sijaan myös ihminen itse tarvitsee pimeyttä.

Valaistussuunnitelmat ovat liiallisia ja kohteiden valaisua poistettava ja/tai vähennettävä.

***

Täydennys/korjaus kommenttiini: Kaisaniemenkannakselta voisi haluttaessa kivettää muutamia pieniä kaistaleita jos siihen halutaan enemmän rakennettua ja suunnittelun tuntua, mutta säilyttää pääosin nykyisenkaltaisena. Myös kasvillisuutta voi kyllä periaatteessa kehittää, mutta tällä tavalla hoitamattomana se on ollut monin tavoin hyvä.

Osittainen kasvien ja kivetyksen yhdistely mahdollistaisi myös "luovempia" esteettisiä ratkaisuja kunhan kasvillisuus on aseteltu suunnilleen nykyiseen tapaan (esim. eteläisempi ranta) – tämän lisäksi säilyttäisin ainakin puolet nykyiseen tapaan hoitamattomana (pohjoispuolen kannas).

Tämä siis ehdotuksena jos rannasta halutaan vaikutelmaltaan hiukan rakennetumpi.