Luonnon vara
Helsingin Sanomilla olikin lasitalostaan - jossa kysymys on "tapetilla" - käytettävissä eläintarhan sairaalan kuraattori lintujen ruokkijan vainoamiseen. 1 2
i) On hyvä että ruoan laatuun ja määrään kiinnitetään huomiota ja siihen on syytä kiinnittää, mutta kun te puhutte tässä ja muissa yhteyksissä "leivästä", mistä te puhutte. Mikä on "leipä"?
ii) Artikkelissa esitelty käsiterealisminne lähtee varsinaisesti lentoon jaottelulla "villieläimiin" ja "eläimiin joilla [on tai] ei ole hätää". Käsiterealisminne "luonnollisesti" sisältävät mainitsematta jäävät erilaiset vangitut eläimet joihin teillä onkin erityissuhde, kuten myös "eläimiin joilla on hätä" jotka näppärästi kuuluvat virastohelvettiä huutavan laitoksenne saaliiksi.
iii) Tämä käsiterealismi ei ole todellinen, vaikka sillä luonnollisesti on todellisuuteen - eräänlainen hegeliläinen - suhde.
iv) Vangittuihin eläimiin kuuluvat tuotantoeläiminä myös erilaiset tunneorgioita palvelevat "lemmikit". Meidän ei ole välttämättä syytä täyttää maailmaa sen enempää lemmikeillä kuin tuotantoeläimillä, vaan kyetä elämään suhteessa ympärillä oleviin "villieläimiin", "tarhaamatta" niitä.
v) Ihmisillä on (muihin) eläimiin vuorovaikutussuhde muuallakin kuin biologian tieteen ekologisissa kaavioissa, joka on monimutkainen. Usein "yksinkertaisin tapa hoitaa" tätä suhdetta ei ole tappaminen, vaan ruoan tarjoaminen. Esimerkiksi Helsingin Sanomat hoitaa tätä suhdetta lasiseinillä, ja vaikka ihmiset laitostettaisiin lasiseiniinsä sillä välin kun eläintarhan kuraattori jättää eläimet elämään elämäänsä, tämä elämä ei kuitenkaan ole ihmisistä erillinen. Myös eläintarha hoitaa suhdettaan erilaisiin eläimiin ja ilmeisesti aika paljonkin ilman että tällaisessa suhteessa eläintarhaan elävä eläin on yksilönä hädässä. Jos taas hädäksi luetaan muutakin kuin eläinyksilön akuutti avun tarve, meillä on tätä hätää ympärillämme aika paljon.
vi) Pikaisella haulla aihepiiristä "luonnonvaroihin" liittyvän valtion organisaation erikoistutkija sanoi joitakin vuosia sitten häntä haastatelleen julkaisun mukaan: "Kyllä ihmisten on tultava luonnon kanssa toimeen myös kaupunkiympäristössä. Lintuja ruokkivat ihmiset ovat pitkälti syypäitä siihen, jos lokeista aiheutuu riesaa." 3 Tässä uudempi kaupunkinäkymä4 samasta lehdestä alueelta jonne nostettiin vastikään kymmenisen lintujen ruokintakieltokylttiä. Luonnon tasapainoa? Ihmisten vastaus luonnon hätään ei aina ole täysin oikea, mutta hyvä että joillakin ihmisillä on vielä loputtoman laskelman sijaan omatunto.
Ensinmainitussa artikkelissa sanottiin myös toisen valtion organisaation edustajan toimesta lokkikantojen vähenemisestä: "Lokkien ravinnon saanti kaatopaikoilla on vaikeutunut, kun biojätteet viedään nykyään suljettuihin tiloihin." 3
Kaupungeissa ei ehkä olekaan "luonnollista" ruokaa lokeille, eivätkä ne ole tulleet sitä hakemaan. Kun te lähetätte ne ihmisestä erilliseen elämäänsä, mihin te ne lähetätte? Kuolemaan?
"Luonnonvaraisissa" eläimissä kyse ei ehkä olekaan "luonnon varassa" selviytymisestä vaan juuri "luonnonvarasta"?
Onko käsiterealisminne looginen lopputulos - myös varpusen hävittäminen kaupungeista kuten ne on jo hävitetty maaseudulta - se mitä haette, onko se teille asetettu käsky, ja kuka tämän käskyn on teille varsinaisesti antanut?
--
1 "Mystinen ”Lokkimies” aiheuttaa pahennusta kellontarkasti joka aamu Töölössä – Kertoo nyt saamastaan uhkailusta" https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009699319.html
2 "Lokkeja ei kannata ruokkia – asiantuntija antaa sen sijaan neuvon, miten parhaiten auttaa villieläimiä" https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009702639.html
3 "Kauppatorin lokkiongelma vääristää käsityksiä lintujen määrästä - 'lajit ovat menossa alaspäin'" https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201707132200260445
4 "Pekka järkyttyi aamukävelyllä Helsingin keskustassa – 'Ennennäkemätön juttu'" https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/715d6d64-b068-416b-9fdd-4990cd8f901f