Koira-aggressiosta

Olin aamulla ruokkimassa lintuja ja sain perääni salakuvaajan joka alkoi tämän jälkeen käydä päälleni. Hän oli vakuuttunut että olin myrkyttämässä koiria eikä mikään viesti mennyt perille¹. Tilanne raukesi juoksemalla punaisia päin ympäri risteystä, mutta juuri tämä silmitön aggressio on se joka koiralasta valitettavasti ulkopuolelle välittyy (jo ennalta). Petoeläimen söpöttely ei sen aggressiota poista, ja se kaiken lisäksi jakautuu.

Ihminen ei ole tässä suhteessa (joka paikkaan lähtijänä) yksioikoinen. Ihmiset ovat kuitenkin määritelleet maailman saalistajan näkökulmasta² käsin, ja ihmiskunta on siksi pysyvästi harhapolulla.

Mitä pääsiäiseen tulee, ristin juurelta puuttuvat koirat.

--

¹ Tässäkin kohdassa, annetaan ahdistelijalle sen verran tunnustusta että hänellä on aivan oikea intuitio. Minulla on erittäin torjuva suhde koiriin. Mutta mitä tämän jälkeen tapahtuu, menee pahasti metsään. Ja ongelma on siinä että koiravallan alla asia ei voi saada parempaa muotoilua.

² Tässä asiassa ei ole sukupuolieroa, vaikka toiminta toteutuu sukupuolille eri tavalla, tai sellaiset stereotypiat tai yleistykset voidaan muodostaa.