Asemakaavaehdotus

Säätalo

20.11.2019

Asemakaavaehdotus: Kluuvi, Vuorikatu 24, tontti 40/14 (piirustus nro 12521, Vuorikatu 24), dnro HEL 2016-004230.

Mielipide:

Luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on huomioitava että rakennettava tontti sijaitsee

i) viheralueen ii) linnustollisesti arvokkaaksi määritellyn kohteen (1)

reunassa.

(1) Kaisaniemenpuiston ja Kaisaniemenrannan ympäristöhistoriallinen selvitys ja kehittämisperiaatteet. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2017:3. Arkkitehtuuriosasto. Studio Terra Oy / Julia Donner, Sarianne Silfverberg, Anna Ryymin. Helsingin kaupunki / Helsingin kaupungin rakennusvirasto. | https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Paatos/2019/Kymp_2019-03-05_Kylk_6_Pk/49D96481-AE39-C944-8FFB-68F092500000/Liite.pdf | s. 18

Alueella esiintyy ympäri vuoden mm. eri varpuslintulajeja (joista runsaslukuisimpina varpunen ja tervapääsky on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaisiksi) sekä suurimääräisinä muuttolintujen ja talvivaeltajien parveutumista.

Lasirakentamisen turvallisuus linnuille:

Mitenkään käsittelemättömänä havainnekuvissa esitetty lasitus on kohtuuton sijoituspaikkaansa nähden.

Lasituksen näkyvää pinta-alaa ja sen heijastavuutta on vähennettävä ja/tai käytettävä lintuturvallista lasia (esim. ihmiselle näkymätön UV-kuviointi). Ylimmissä kerroksissa lasit ovat syvennyksissä joka auttaa ongelmaan; samaa menetelmää voisi käyttää osaratkaisuna myös muissa kerroksissa. Katutason suuret ikkunat ovat ongelmallisia myös läpinäkyvyyden osalta, erityisesti kulmissa. Näkyvyys läpi rakennuksen tulisi poistaa. Mieluiten olisi käytettävä useamman ratkaisun yhdistelmää (lasin kuviointi, säleiköt, kaihtimet...), mikä olisi ollut helpointa ottaa lähtökohdaksi heti suunnittelun alussa.

Myös alakerroksen valaistus kannen havainnekuvassa vaikuttaa liian kirkkaalta ympäristöön.

Viheryhteydet:

Kaavaehdotus ei myöskään tuo mitään viherelementtiä puistoon (edes viherkattoa), ja se poistaa yhden pensasalueen vanhan rakennuksen läniseinältä. Kaavaehdotus ei ylipäänsä ota millään tavalla huomioon rakennuksen sijaintia viheralueen reunassa ja sen ympäristöarvoja, saati historiallisesti arvokkaan viheralueen.

Pidän selostuksen tekstikohtia "sosiaalisesta kontrollista" ja "elävöittämisestä" (s. 6) huonosti osuvina ja vaarallisinakin. Rakennuksessa olevan toiminnan on tarkoitus vastata joihinkin ympäristössä koettuihin ongelmiin, mutta piittaamattomuutena se luo samalla uusia. Jos puisto on yhdistetty aiemmin väkivallan pelkoon, rakentamismalli yhdistäisi sen piittaamattomaan vallankäyttöön.

***

Lisäys 6.12.2019

Pohjustuksena edellisen palautteen teemoihin liittyen, teidän olisi pitänyt nähdä vieressä olevan Orava-korttelin rakennuksen lasitustapa joka yhdistää lasia ja puistonäkymää virheenä, eikä kehityskulkuna jota on syytä jatkaa ja pahentaa. (kuvaliitteet)

Kokonaan uutena aiheena: Sijainniltaan uusi rakennus olisi omiaan korvaamaan alueen remonteissa jo poistettuja ja lähitulevaisuudessa mahdollisesti poistuvia varpusten pesäpaikkoja riittävällä räystäsmetrimäärällä, tai esimerkiksi upotetulla lisärakenteella katon rajassa. Alueella liikkuu kesäisin parvina myös tervapääskyjä jotka voisivat myös hyvin pesiä paikalle, tosin varpusilla on tällä hetkellä vahva edustus alueella. Molemmat lajit on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaisiksi, eikä systemaattinen pesäpaikkojen hävittäminen tästä ympäristöstä ole ollut havainnekuvakoirineen millään lailla järkevää ympäristösuunnittelua. Rakennukseen ei myöskään ole suunniteltu asiaan mahdollisesti vaikuttavaa ulkoterassia.

Minulle sanottiin vastauksena erääseen aiempaan kommenttiin että asemakaava ei ole oikea paikka keskustella pesäpaikoista, mutta katson että ympäristösuunnittelun lähtökohtana se on perusteltua käynnissä olevassa pesintöjä hävittävässä korjausrakentamisen tilanteessa, joko sisällyttää ne erityisesti tähän kaavaan, tai etsiä pesäpaikoille vaihtoehtoinen toteutus.

Lisätietoja myös kommentissani Kaisaniemen puiston asemakaavaan liittyviin aineistoihin: https://kaupunkilinnut.fi/?id=58

Korkeavuorenkatu 32-34

21.11.2019

Asemakaavaehdotus: Kaartinkaupunki, tontti 50/2 ja 4 (piirustus nro 12620, Korkeavuorenkatu 32-34), dnro HEL 2019-001409.

Mielipide:

Katoille tulevien lasikaiteiden ja lisäkerroksen turvallisuus linnuille olisi varmistettava, samoin kuin olisi ollut syytä tehdä koko rakennukselle. Koko tasaisen, läpinäkyvän ja heijastavan lasipinnan estetiikka olisi syytä uudistaa. Siinä ei ole mitään suojelemisen arvoista.

Helsingin ei tarvitsi pystyttää enää yhtään linnuille suoraan vaarallista ja niiden elinympäristöjä rajoittavaa lasielementtiä ennen kuin se alkaa vakavissaan miettiä miten ahtaalle painostettu luonto ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen saadaan mielekkäällä tavalla sovitettua rakennettuun ympäristöön. Nyt tehdään metsävalloituksia ja pystytetään tilalle lasitettuja kiiltokuvaympäristöjä onttoja seuraleikkejä ja pysyvää mielikuvitustodellisuuteen siirtymistä varten.

Opastinsilta 1, 2 ja 8

5.12.2019

Asemakaavat 2019-009546 ja 2019-000443

Mielipide:

Korvaavissa uusissa rakennuksissa olisi hyvä varmistaa seuraavat vähälle huomiolle jäävät asiat:

i) Lasitusten turvallisuuteen linnuille tulisi kiinnittää huomiota. Tämä tulisi ottaa yleiseksi esteettisen ajattelun lähtökohdaksi. 1800-luvulta alkaen teknologisena imperatiivina lisääntynyt yhtenäisten heijastavien ja läpinäkyvien lasipintojen koko ja kokonaislasipinnan määrä eivät ole itsestäänselvyyksiä jota tulee orjallisesti edistää. Mm. olemassaolevien varjostustekniikoiden (ikkunan ulkopuoliset säleiköt, verkot) ohella luovaa grafiikan käyttömahdollisuutta tulisi selvittää esimerkiksi aulatiloissa, näyteikkunoissa ja kaiteissa.

ii) Rakennuksiin olisi hyvä jäädä rakenteellisesti paikkoja lintujen ja lepakoiden kolopesille, tai varta vasten tehdä pesäpaikkoja tai lisätä pönttöjä. Ehdottaisin että erityisesti viheralueiden läheisyydessä niitä lisätään enemmän, ja etäämmällä oleviin kortteleihin varmistetaan yksittäisiä pesäpaikkoja.

iii) Viheralueita ei uudistettaessa tule muuttaa kokonaan toisentyyppisiksi, esim. korvata poistuvia pensaita ja puita viherkatolla, vaan jatkuvuudesta erityisesti riittävän suojaisten pensaiden osalta on syytä huolehtia.

iv) Mahdollisimman lämminsävyinen ja hillitty ulkovalaistus.

Nämä keinot osaltaan turvaavat luonnon monimuotoisuuden sekä ihmisten positiivisen luontosuhteen säilymistä.

Minulle sanottiin vastauksena erääseen aiempaan kommenttiin että asemakaava ei ole oikea paikka keskustella pesäpaikoista, mutta katson että ympäristösuunnittelun lähtökohtana se on syytä ainakin periaatteellisella tasolla kaavaan sisällyttää, mikäli yksityiskohtaisempaa suunnitelmaa ei kaavoitusvaiheessa haluta tai voida tehdä.

Haaga, Kauppalantie 9

5.12.2019

Asemakaava 2019-007372

Haaga, Kauppalantie 9 / Asemakaava 2019-007372

Mielipide:

Havainnekuvissa näkyi katutasossa vaakatasossa leveitä lasitettuja alueita, ja joitakin vastaavia pystypilarimaisia rakennuksen koko korkeudelta. Ainakin näiden laajojen pinta-alojen lasitukset olisi hyvä toteuttaa linnuille turvallisesti, erityisesti tällaisen viheralueen yhteydessä. Ehdottaisin tässä tapauksessa harkitsemaan joko lähes huomaamatonta koko pinta-alan peittävää turvakuviointia lasin ulkopinnalla tai koristeellisempaakin grafiikkaa.

Myös erityisesti metsäisempien seinustojen tavallisiin ikkunointeihin olisi syytä kehittää esteettisesti tyydyttävä lintujen turvallisuutta parantava ratkaisu. Ikkunapinta-alan pienentäminen on kuviointien ohella tietysti yksi mahdollisuus - erityisesti aurinkoisilla seinustoilla suosisin ikkunan ulkopuolelle sijoitettavia sisältä säädettäviä säleikköjä. 90° läpi asti näkyviä ikkunakulmauksia ei kannata tehdä lainkaan.

Tappavat lasiseinät eivät toimi todellisena virkistyksenä kenellekään.

Itäkeskus, Gotlanninkatu 1-3

13.12.2019

Asemakaava 12599 2018-004631

Mielipide:

Alueen läpi kulkee paljon liikennettä, joka korostaa viheralueiden merkitystä "virkistymisessä". Viheralueet ja niihin liittyvä rakentaminen on kuitenkin nähtävä sellaisena mielekkäänä kokonaisuutena jossa "virkistymisen" voi ymmärtää muutenkin kuin rumana vitsinä.

Havainnekuvissa erityisesti sisäpihan puistoaluetta vasten on paljon ikkunapinta-alaa jonka turvallisuus linnuille olisi syytä varmistaa edes ihmiselle erottumatonta uv-kuvioitua lasia käyttämällä - muitakin ratkaisuja on.

On huomattava että voimakas *ikkunointi* siis on suunnitelmassa *suunnattu* (tappavasti) juuri *sisäpihan viheralueelle*. Viheralueet on kuitenkin ymmärrettävä muuna kuin *maisemallisena* omistusoikeutena, ja ne tulee suunnitella luontoyhteydeltään mielekkäästi. Elävän luonnon olemassaolon huomioimattomat suunnitelmat on syytä siirtää kokonaisuudessaan virtuaali- tai laajennettuun todellisuuteen. Todellisuuden piiriin kuuluvassa tilassa tapahtuvan "virkistymisen" ei tarvitse liittyä millään tavalla edes läsnäolevaan luontoon, mutta luonnolla on oltava riittävästi tilaa väistyä kohtuuttomalta kuormittamiselta.

Rakennuksiin voi varata myös kolopesijöiden pesäpaikkoja joko pesintään soveltuvina räystäsmetreinä tai muuna soveltuvana rakenteena.