Vieras laji | Luontoviha

A

Käytännön ympäristönhoito on sitä että rottia vainoamalla vainotaan samalla koko luonto rottana. Erilainen lasituksilta lähtevä riesavalituksen ohjautuvuus on ihmisen ajattelun kuolettavuutta. Tämä läpikotainen kuolettavuus on "näkymätön raja" ihmisen ja luonnon välillä, tie jolle ei tarvinnut lainkaan lähteä.

Yhteiskunnan perustana oleva luontoviha jakautuu ja jalkautuu eri tavoin.

Rotat ja kanit ovat käteviä: niiden avulla voi vainota koko luontoa.

***

Vieraslajeihin kohdistuva kohtuuton vaino poistaa pidäkkeet miltään merkitykselliseltä ympäristöajattelulta. Vieraslaji käsitteenä on tappokytkin, joka ei vain oikeuta tappamista, vaan velvoittaa siihen.

Tämän jälkeen merkityksellinen ympäristösuhde ei voi rakentua, koska kohtuuttomuudella ei ole luonnon silmissä uskottavuutta. Kohtuuttomuuteen ei voi suhtautua, vaan väistellä loputtomiin.

Lajina ihmisen ratkaisut jakautuvat. Ihmisen ratkaisut eivät pysähdy siihen mitä  vieraslajien "oikeutettu" vainoaja tekee.

***

Vieraslajeihin kohdistuva vaino voi olla hyvinkin analoginen yhteiskunnan sisältämälle aggressiolle.

Viimeistään vieraslaji on paradoksi. Se ei anna helppoa vastausta, mutta se antaa mahdollisuuden unohtaa miten läpeensä kelvoton oma suhde luontoon on.

***

Kun te sitten huutelette rottavainojanne, te huudatte lintujen kuolemaa.

Kun te olette vainonneet täältä kaikki varpuset, tuleeko tänne sitten oikeita alkuperäisiä Amerikan lintuja? Vai Muumilaakso?

Vaikka on tärkeää tuomita tuho Amazonin sademetsässä ja ryhtyä toimiin sen puolesta, se on samalla äärettömän tekopyhää.

***

Luontovihan perimmäinen syy on kyynisyys. Ongelma ei ratkea rakastamalla luonnon saalistavuutta, ja jopa osallistumalla siihen itse, vaan rakentaa siihen suhde joka saalistaa mahdollisimman vähän, eikä hyväksy ainoatakaan.

Yksikään ihmisen "riesaksi" kokema eläin ei ole ikinä seurannut muuta kuin ihmisen tappamishalua.

B

Väitän että minkäänlainen auvoinen vieraslajivaino johon luonnonsuojelu voi lähteä, on hyvin helposti tuhon tie.

Kasvien ja hyönteisten osalta tämä on hiukan helpompaa, mutta silloinkin intomielinen ja muualla toistettava asenne on huolestuttava. Muutoin tarpeen toimille voi perustella todellisella sukupuuttouhalla, ei niinkään paikallisella estetiikalla.

Kurtturuusun tapauksessa olen myös yrittänyt kysellä onko harkittu tarvetta korvaaville istutuksille, esim. rakennetussa ympäristössä jos ne ovat olleet varpusen elinympäristöinä, mutta keneltäkään en ole saanut vastausta.

Luokka: »
Luotu 2019-08-22 20:42 | Muokattu 2019-09-08 20:44
http://raulihaverinen.fi/?id=422