Suomi 2019
Kommentteja hs.fi uutisiin ja mielipidekirjoituksiin, täydennyksillä.
#1 Jussi Halla-aho / Perussuomalaiset
Jälkimmäinen kommenttini jäi jostain syystä julkaisematta.
***
28.4.2019
En ole itse Jussi Halla-ahon kannattaja, mutta asiassa on se puoli että jos jotain huolta ei kuunnella, joku voi joutua keksimään kärjekkäämpiä ja kärjekkäämpiä tapoja ilmaista asia. Tämä ei ole mikään uusi ilmiö maailmassa. Establisoitunut valtakulttuuri on aina omahyväinen asiassaan, oli sen muoto ja sisältö mikä tahansa (sen huoli on toissijaisissa kysymyksissä joista sillä ei ole mielekästä näkemystä ja omassa jatkuvuudessaan alkuperäisen asiansa sijaan). Ongelma on siinä että sama omahyväisyys on liian helposti "vaihtoehtoliikkeidenkin" osa.
Kokonaan oma kysymyksensä myös on, mitä perussuomalaiset varsinaisesti on edes rakentamassa. Onko sille annettu liiankin helppo maali jolla ratsastella? Entinen keskushahmo Soini, joka aiemmin täytti poliittista keskustelua kapinaretoriikkansa ohessa omilla jo olemassa olevaa valtaa junttaavilla yksinkertaistuksillaan, ei tunne puoluetta enää omakseen. Mitä seuraavaksi? Ehkä politiikan onkin tarkoitus reagoida1 eikä sillä ole pysyvää sisältöä.
--
1 Olisin voinut vielä kysyä: mihin se varsinaisesti reagoi?
***
28.4.2019
Amerikassa näkee jo paitoja ihmisten päällä jossa lukee "Mieluummin Venäjä kuin demokraatti". Kuinka moni Persujen kansanedustajista puhuu mieluummin Venäjää puoltavia puheita ja puolustaa Venäjän tekosia sosiaalisessa mediassa, kuin tekee yhteistyötä SDP:n ja Vihreitten kanssa? Niin kauan kuin meillä on monipuoluejärjestelmä, kukaan ei saa mitään aikaiseksi jos ei tee yhteistyötä myös vastapuolen kanssa. Monen persun märkä uni onkin enemmistö eduskunnassa. "Uusi Uljas Suomi, Unkarin Malliin!" (Kauppias vaan 28.4.2019 12:14)
Ihmettelen miksi Venäjä ylipäänsä yhä millään tavalla liitetään erityisesti vasemmistoon...? Jos edellinen hallitus (lopulta ihan ilman perussuomalaisia) olisi saanut jatkaa puuhiaan, olisin ollut hyvin huolestunut miltä Suomi lopulta näyttää.
Ajoittain oli puhetta ja syyttelyä "viidennestä kolonnasta", mutta mitään sellaista ei tarvita kun on olemassa ilmiö nimeltä assimilaatio. (Oletettavasti tällaista voi myös edesauttaa monin tavoin.)
Ongelma asiassa on se, että Venäjä on olennainen osa suomalaista identiteettiä, vastustuksena, mutta kuten Nietzsche (jota en myöskään erityisesti kannata kuin mietin negaatioidensa kautta) sanoo: "Joka taistelee hirviöitä vastaan, katsokoon, ettei hän itse muutu siinä hirviöksi."
Kun Suomi sitten omien pelkojensa ohjauksessa lähtisi sulkeutumaan itseensä ja selviytymisaggressioonsa (muistan EU:ta edeltävän Suomen lähinnä "Suomi on paska maa"2 -huuteluna) jonka se on itse itselleen ansoittanut, se hukkaa näkökulmansa mihinkään merkitykselliseen. Lopputulos voi olla ihmeellinen siinä suhteessa että vaikka asiat sanottaisiin miten tahansa, kovasti jotain vastustaessaan saattaa päätyä toteuttamaan aivan samaa mallia.
Puhuttaessa Unkarista, edellisessä kommentissani kysymäni seuraava vaihe voisi tosiaankin hyvin olla Suomen Kansan Aatelisto! Uskon että he ovat erittäin hienostuneita!
--
2 Pikainen nettihaku paljastaa että sama sanonta on edelleen käytössä, eli vertauksella joka ei täysin toimi, yritän kuvata suomalaisia keskenään itseensä sulkeutuneisuuden tilassa.
#2 Kemin tehdashanke / Metsä Group
***
29.4.2019
Minua ihmetyttää pilkan määrä (ilmaston- ja monimuotoisuudensuojelua kohtaan) jolla tehdashanketta keskustelupalstoilla ajetaan eteenpäin. (Toki Sipiläkin sai taas erityisaihetta hymyyn koska koko hanke on hänen perustamallaan pohjalla.)
Suuryritys ilmoittaa hankkeestaan keskellä hallitusneuvotteluja. (Kun kysymykset on julkistettu ja vastauksia odottaan.) Ketään ei huolestuta että suuryritykset saavat vedättää Suomea niin paljon kuin haluavat?
Tällainen vedättäminen sanelee hyvin pitkälle koko yhteiskunnallisen ilmapiirin ja siten ehdot jolla mitään on ylipäänsä mahdollista tehdä3. Tältä pohjalta edellinen hallituskin halusi sanella työvoiman juoksutuspolitiikkansa itseriittoisen talouden päämäärättömyydessä.
--
3 Alkutuotanto (se mitä luonnosta välttämättömyytenä otetaan) asettaa yhteiskunnan ennakkoehdot, yhteiskunnallisen toiminnan rajat. Kun nähdään mitä tämän järjestelmän puitteissa aletaan lopuksi harrastella vapautena, nähdään alkutuotannon itseoikeutettujen vaateiden mielekkyys, tai voidaan nähdä sen mielettömyys ja vaatia siihen muutoksia. Vaatimus ei kuitenkaan tehoa elleivät harrastajat itse näe toimintansa ongelmia, ja sitä voi olla tämän keskellä vaikea nähdä. Joillakin tämä harrastus on jopa työnarkomania, itseriittoinen työstä eläminen. Joillekin muodostuu työn orjuus.
***
29.4.2019
Keskustelussa on myös se ongelma että tästä yritetään selvitä hiilinieluja laskemalla. Luonnon monimuotoisuus ei ole juurikaan keskustelussa mukana, jota osa nuo "pusikot" hyvinkin mahdollisesti ovat.
Ongelma on siinä, että kun tätä oletettua pakkotaloutta tehotetaan, sillä aikaansaatua lisäarvoa käytetään hyvin monella ja luovalla tavalla tuon monimuotoisuuden mitätöimiseen, jonkin hienomman lopputuloksena saadun viihdearvon eteen.
Eli: kun ensin otetaan (luonnosta) jotain oletetun välttämättömän selviämisen kannalta, otetaan vielä toinen puoli lisää jonkun oletetun viihtymisen takia. Koko elämäntapa on vääränlainen. (Tämän yleistyksen sisällöllisesti sinänsä oikein jopa Jussi Halla-aho onnistui jossain haastattelussa sanomaan.4)
Hyppään kaikki aasinsillat. Nyt puhutaan metsästä, mutta perusongelma on kuitenkin tämä: pidämme itseämme metsästäjinä (näennäisen välttämättä). Metsästäjä näkee kohteensa vääristyneenä, kuolleena.
Kun sitten ihminen toimii kulttuurinsa sisässä, hän muuttaa luontoa kaiken aikaa ja mekaanisesti... kuolleeksi. Kaikki ihmisen viihtyminen perustuu tähän prosessiin. Ja tätä moninkertaista hukkaa ei mikään laskelma näytä huomioivan.
--
4 "Elämäntapamme on sellainen, että sitä pitäisi muuttaa." "Jussi Halla-ahon tytär osallistui nuorten ilmastolakkoon isän vastustuksesta huolimatta – Perussuomalaisten puheenjohtaja ei usko, että pelastumme ympäristötuholta" (yle.fi 2019-02-28). Hän tietysti puhuu eri kontekstissa.
***
29.4.2019
Vakuuttavaa paatosta, kyllä koirilla on Suomessa hyvä olla. Harmi että koirille eläinystävällisyytensä myyneet eivät (välttämättä) ymmärrä että tätä paatosta he todellisuudessa palvelevat. Ja tähän palveluun edellä väitetty realiteetti perustuu.
Ongelma ei välttämättä ole edes tämä sellutehdas (sehän ilmeisesti tiputtaa pois muita valmisteilla olevia hankkeita). Ongelma on se puhe jolla kotimaisia törkeyksiä mainostetaan vastuullisuutena.
Ympäristön kannalta ydinvoimakaan ei ollut kaikkein huonoin vaihtoehto 90-luvullakaan, mutta ongelma on ja oli mitä sillä halutaan (pakkomielteisesti) tehdä.
#3 Parvekelasituksen lupaprosessi
***
1.5.2019
Kontrollia on aina jossain liikaa, jossain liian vähän. Sääntelyä puretaan yhtäältä ja lisätään toisaalle poliittisen tahdon mukaan. Iskusanat kuten "norminpurkutalkoot" ovat usein hämäystä jolla ihmiset saadaan juoksemaan hienolta kuulostavan asian puolesta ilman tietoa minkä edestä varsinaisesti juostaan. Tarkoitushan tuossa oli lähinnä poistaa esteitä oman eturyhmän toiminnalta, ja lisätä kontrollia (liikuteltavuutta, pakkoa) toisaalle. Prosessin automaattinen nopeuttaminen aiemmilla vastaavilla päätöksillä ei välttämättä onnistu koska aiempikin päätös voi olla perusteiltaan puutteellinen.
Luontoympäristöihinkin näytetään lisättävän lasia aika huolettomasti, vaikka tuskin tätä lupaprosessissa tarkastellaan. Paljonkohan mahtaa olla hintaeroa tavallisen ja lintuturvallisemman uv-lasin välillä? Tämä olisi näitä vapauteen pohjautuvia ja näkyvästi markkinoituja projekteja joihin jokainen lähtee mielellään ... kun uudesta autosta on kyse ja kauppias vakuuttaa. Nämä ovat niitä luovia käytännön ratkaisuja joiden ympärille voi muodostaa monenlaista kulttuuria ja liiketoimintaa.
#4 Hädässä olevan hirven pelastaminen
11.5.2019 (muokattu)
Juuri hirviin liittyy monia (ajattelun ja käytännön) ristiriitaisuuksia muutenkin.
Liikenteessä vaarallisina niiden metsästämistä pidetään jopa jonkinlaisena hyvänä työnä, samoin kuin niiden aiheuttamia "vahinkoja" pyritään vähentämään. Samaan aikaan avohakkuilla tuotetaan nuorta metsää jolla hirviä saadaan lisää.
Kun kaikkiin eläimiin kohdistetaan pelastamisen periaatetta, nämä muutkin tarpeetonta aggressiota lisäävät käytännöt saavat samalla harkinnan jatkoaikaa.
#5 Valkoposkihanhien karkotus koirilla
29.5.2019
Minua ihmetyttää tämä meluavien lasikoppiviihtyjien luontosuhde. Monet toisaalla haluavat ympärilleen jotain suureellista ja näyttävää, mutta tämä ymmärretään tietenkin jonkinlaisena jahtina. Täytyykö ympäristö tosiaan täyttää koirilla? Mitä muuta tällaista suuremman mittakaavan luontoa te kuvittelette ikinä saavanne kaupunkialueelle.
Luonto toimii siten että aina jokin on esillä, ja usein muodostuu silmätikuksi. Varsinainen ongelma ei kuitenkaan ole useinkaan siinä mikä on näkyvissä, vaan se mikä sitä piirittää, ja väittäisin että se mikä piirittää on olennaisesti ihmisen oma toiminta.
***
Hanhien terrori on piinannut pääkaupunkilaisia ainakin toistakymmentä vuotta. -- Lokit ovat vielä suurempi häirikkö ja tautibakteerien levittäjä. Lokit ovat suoranainen ympäristöriski Helsingin asukkaille, koska ne saavat mellastaa vapaasti kahvi- ja ruokatiskeillä. Nämä lentävät rotat saivat tänäkin keväänä pesiä rauhassa, vaikka keinot pesinnän estämiseksi ovat olemassa. Kaupunkilokit tulee poistaa ilman säälin ja suojelun häivää. Sanon vielä kerran kaikille vihreille: luonnon kulku ja luonnon eläimet kuuluvat luontoon ja luontoäidin kiertoon - ei kaupunkiin. (Jalankulkija 29.5. 10:48)
Tässäpä tätä ihmisterroria olikin. Se "luonto" johon luontoa tässä yritetään ajaa on yhtä tehokkaassa käytössä kuin kaupunkiympäristökin...
Simputtava aggressio (joka kohdistuu yhtä lailla ihmisiin) on itse aiheutettua, eikä pysähdy mihinkään.
Tässäkin asiassa ongelma on ihmisen omassa elämäntavassa.
***
Väitän että olennainen syy koko koettuun ongelmaan ovat juuri nuo parhaat uskotut apurit, koirat, jotka näennäisesti auttavat joka ongelmaan, mutta jättävät riippuvaiseksi aggressionsa perustasosta. Kalalokitkin kiristyvät kaupungissa aggressiivisiksi vain ja ainoastaan _koirista_ ja siitä mitä ihmiset kehtaavat niiden kanssa tehdä.
Juuri tämän koirakontrollin ongelma on että koko ihmisen ajattelusta tulee teurasjätettä, joka ohjaa ihmisen havainnointia siten että ihminen ei näe eikä voi nähdä elävässä luonnossa muuta kuin... ja sitten etsitään uutta syntipukkia.
Suomalainen metsästyspohjainen käsitteistö ei anna mahdollisuutta käsittää asiaa toisin vaan etsii itsetarkoituksellisesti kohdetta aggressiolle, ja järjestää elämänsä siten että se löytyy. (Joku tosiaan kehtaa tulla tänne k-päisyyden keskelle...)
***
Jos eläinten elämä ja vapaus on noin pyhä asia, eikö saman tien rauhoiteta myös hiiret ja rotat? Luontoa nekin ovat, ja niilläkin on oikeus elää vapaasti ja onnellisina. Siis tällä hanhiensuojelulogiikalla. (sirius1956 29.5. 12:40)
Tässäkin tapauksessa etsisin toimivia uusia rakenteita joilla tappamisen tarve vähenee ja poistuu. Parempi ajankäytön muoto kuin opportunistinen valittaminen jolla itsetarkoituksellisesti etsitään kulloinkin toteuttamiskelpoisen aggression muotoa kaikkia muita ihmistoiminnallisuuksia ratsastelemalla.
Ihan hyvä mutta liian tavanomainen vedätys, mutta tässähän aggressiota ei pyritä poistamaan tarpeettomana, vaan mahdollisuuksien mukaan lisäämään sen välitöntä käyttöalaa. Hiiriin ja rottiin vetoamisen tarkoitushan myös on että joka luonnonilmiötä (ja mielellään myös siihen tahtoen tai tahattomasti osallistuvia ihmisiä) voi huutaa ja vainota rottina, kuten eräs kommentoija edellä jo teki.
Se että jossain on looginen ristiriita ei tarkoita sitä että sitä asiantilaa ja toimintatapaa jossa jo säännönmukaisesti epäonnistutaan pyritään soveltamaan myös siellä jossa on jo toimivampi ratkaisu ja toimivampia vaihtoehtoja. Loogisuuden sijaan kyseessä olisi valmis (epäonnistumisen) logistiikka joka ihminen kantajanaan pyrkii siirtymään uudelle alueelle.
#6 Juhlinnan jälkeinen roskaaminen yleisenä siisteysasiana
29.5.2019 [muokattu]
Muutama vuosi sitten huomasin että koululaiset (joko alkajais- tai päättäjäisjuhlinnassa) olivat hajottaneet Unioninkadulta alkaen kauas Pitkänsillan yli satoja kananmunia kauttaaltaan kulkureitilleen jalkakäytävälle.
Nuori västäräkki katseli nurmelta tien vierestä (lasinsirujen takaa joita yritin kerätä) merkitsevästi tätä ihmiskunnan tulevaisuuden aikaansaamaa näkymää.
Tässä (lapsuuden) suhteessa en esiinny itse viattomana, mutta jokuhan tässä kulttuurissa on pielessä. Näissä juhlinnoissa purkautuu [ylitehokkuuden, turhaantuneisuuden] tarpeettomuuden ja piittaamattomuuden energiaa joka on (koirineen) osa koko yhteiskunnan perusrakennetta.