Lasitus ja laki

Olen pohtinut tarvetta linnuille vaarallisten lasiratkaisujen käytön sääntelystä rakentamisessa. Niitä tulisi käsitellä kuuten vaarallisia aineita. Kyseessä on kiinteä elementti joka ei huomaamatta leviä, mutta pysyy salakavalasti paikallaan muiden vaarojen uhatessakin.

Ongelma

Musiikkitalo reunustaa myös kansalaistoria, ja kansalaisuuteen kuuluu ilmeisesti hyväksyä näin absurdi vastuuttomuus. Vai onko tämä jotain metsästäjä-suomalaisuuteen liittyvää hiljaista hyväksyttyä tietoa?

Musiikkitalon valmistumisen jälkeen alueella on ollut erilaisia työmaita, mutta lintujen liikkuminen tulee lisääntymään alueella Makasiinipuiston valmistumisen myötä.

Nykyinen laki

Otetaan esimerkiksi Helsingin lasiset joukkoliikenteen pysäkit, ja jo olemassa oleva laki.

"Kevyen rakennelman ja pienehkön laitoksen tulee -- turvallisuudeltaan -- täyttää kohtuulliset vaatimukset. Rakennelman ja laitoksen tulee sopeutua ympäristöön -- Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä tämän pykälän vastaisen rakennelman tai laitoksen poistettavaksi tai muutettavaksi vastaamaan lain vaatimuksia." (Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 168 § Kevyt rakennelma ja pienehkö laitos)

Kysymys kuuluu: mitä "ympäristöllä", ja siihen "sopeutumisella" tarkoitetaan? Visuaalista sovittumista paikallaan pysyvään ympäristöön, vai lisäksi huomaamattomuutta liikkuvalle ympäristölle? Ja mihin kaikkeen "turvallisuuden" vaatimus ulottuu?

LISÄYS: Edellinen lainaus liittyy kohtaan "22 luku: Rakennetun ympäristön hoito", eli sen kunnossapitoon.

Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. (166 § Rakennuksen kunnossapito)

Tässä yhteydessä kunnossapito on kuitenkin sivuseikka, vaikka ne viittaavaat alkuperäisen rakentamisen ideaan. Soveltuvat lainkohdat jo alkuperäiseen pystyttämiseen.

117 § Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

117 d § (21.12.2012/958) Rakennuksesta eikä sen ulkotiloista ja kulkuväylistä saa aiheutua sellaista tapaturman, onnettomuuden tai vahingon uhkaa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä.

132 § (5.5.2017/254) Ympäristövaikutusten arviointi

Turvallisuuteen liittyvillä seikoilla kuitenkin viitattaneen ihmistä uhkaaviin fyysisiin tapaturmiin. Mutta mitä tarkoitetaan ympäristöön ja maisemaan soveltuvuudella, kauneudella ja sopusuhtaisuudella? Onko ympäristövaikutusten arviointi edes millään lailla näistä erillinen?

Ansoitus

Jos ihminen on tottunut pystyttämään ansoja, hän liiankin helposti ja tarpeettomasti myös pystyttää niitä.

Pysäkit aiheuttavat linnuille törmäysvaaran, ja niitä sijoitetaan ilman erityisharkintaa myös viheralueiden lähelle ja väleihin. Ilmeisesti pysäkkejä on mahdollista saada myös läpinäkymättömänä mattalasina, mutta tätä ratkaisua ei juuri käytetä, ja sen käyttöperuste on epäselvä. Pysäkeissä on alle metrin korkeudella näkyvä turvanauha ihmisille ja suuremmille nisäkkäille, joten niiden aiheuttama yleinen törmäysriski on hyvin tiedossa. Linnuille tästä nauhasta ei kuitenkaan ole mitään hyötyä, vaan kuvioinnin tulisi olla kauttaaltaan n. 5x5 cm välein.

Erääseen ongelmalliseen pysäkkiin välittömästi puiston vieressä vaihdettiin mattalasi. Mattalasin tarvetta on kuitenkin myös etäämpänä lintujen viheralueiden välisillä lentoreiteillä, eikä vain puistojen aivan välittömässä reunassa. Liikennelaitos ei näiden osalta käsittele palautetta lintujen törmäyksistä ja toivetta mattalasin vaihdolle. Erääseen mattalasitettuun pysäkkiin tiedän vaihdetun tavallisen lasin ilmeisesti mainoksen poiston yhteydessä.

Ongelma on mielekkäästi ja ilman suuria ongelmia ratkaistavissa esim. verkko- tai muulla kuvioinnilla jolloin myös läpinäkyvyys on säilytettävissä. Tätä voisi myös käyttää pysäkin perusmallina.

Motiivit?

Onko oletettava tällaista ansoitusta halutaan jonkin toimijan taholta pitää yllä aivan tarkoituksellisesti? Saadaanko sillä tehoa mainontaan? Tai jokin muu suotuisa (joukko)psykologinen vaikutus? Onko kulttuurin alueella päästävä tekemään tuhoa silläkin alueella jonne metsästäjät eivät menneet?

Muissakin paikoissa viherkasvillisuutta ja lasia yhdistetään tavalla joka laittaa miettimään jopa toimijoiden tarkoituksellisia motiiveja. Jos lasittamista ohjaakin jokin muu kuin tarkoituksellisuus, näillä valinnoilla joka tapauksessa on vaikutusta siihen mitä kaikkea ihmiset ovat taipuvaisia muutenkin hyväksymään. Lasiasia on myös luonteeltaan sellainen että siihen jäädään helposti vain tyytymään vaikka todellisuus olisi kuinka ikävä tahansa. Jostain syystä lasisuutta myös näkyy poikkeuksellisen paljon erityisesti kulttuurirakennuksissa kuten kirjastoissa, joten kyseessä on erikoisen ristiriitainen ilmiö joka ehkä asettaa kysymysmerkin siihen millaista väkivaltaa inhimillinen "sivistyskin" perustaltaan oikeastaan on.

Kuka haluaa ehdoin tahdoin tällaisia ratkaisuja, eikä jotain muuta? Ajattelematonta itseohjautuvuutta viihdehakuisen, narsistisen ja ylimielisen kissahulluuden kannustamana kun sen vaara ei ole täällä?

Lain selventäminen

Ehdotus lasituksen käytön tiukemmmalle sääntelylle rakentamisessa.

Lasia tulisi käsitellä ympäristölle vaarallisen ja haitallisen aineen tavoin sen linnuille aiheuttaman törmäysvaaran takia. Lasiin kuolee arvioiden mukaan jopa 10 kertaa enemmän lintuja kuin esim. liikenteessä, ja 100 kertaa enemmän kuin tuulimyllyihin.

Lähtökohtaisesti lasia ei tulisi sellaisenaan käyttää esim. luontoympäristöissä, viherrakentamisessa, maisemoinnissa, terasseilla, parvekkeilla, ja rakennusten kulmissa.

Ei riitä että lasitusta jätetään käyttämättä laajassa mittakaavassa pahimmissa sijainneista, vaan rakenteellisesti laajemmalta alueelta yksittäisistä pienistä mutta systemaattisesti samanlaisista riskisijainneista.

Lasin käyttö poikkeavassa laajuudessa tulisi olla erityisen hyvin perusteltua. Täysin läpinäkyvillä lasipinnoilla ei kuitenkaan saavuteta mitään kiistatonta etua rakentamisessa. Energiatehokkuuden kannalta sitä voidaan perustella valoisuudella ja keinovalaisemisen vähentämisen mahdollisuudella, mutta toisaalta varjostamista voidaan perustella jäähdytystarpeen vähenemisellä.

Jos jossain tarvitaan läpinäkyvyyttä, se voidaan toteuttaa osittaisena (kuviointi) tai uv-kuvioinnilla.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen on juuri tuotu esiin tarve uusille rakenteellisille ratkaisuille. Jos kokonaisvaltaista ympäristöystävällistä yhteiskuntaa lähdetään kehittämään ilmaston- ja monimuotoisuuden suojelun kannalta, sen tulisi heijastua kokonaisuutena myös kaupunkisuunnittelun estetiikassa.

Tilastot, tutkimukset:

Magnitude and correlates of bird collisions at glass bus shelters in an urban landscape

Birds and Collisions - Golden Gate Audubon Society

How many birds are killed by windows? - BBC News

Lisämateriaalit, esimerkit:

• IPBES Global Assessment Summary for Policymakers (PDF)
• Legislation for Bird-Friendly Buildings - esimerkkejä lintuystävällisen rakentamisen periaatteista ulkomailta
• Proosa - huolestuttava kotimainen lasiseinäidea
• https://kaupunkilinnut.fi/?id=51
• https://kaupunkilinnut.fi/?id=44