Luonnonvarainen eläin

Käsiterealismi on idealismia, ja idealismia on myös materialismi jossa sen pohjalta syntyneistä käsitteistä kuten "luonnonvarainen eläin" johdetaan erilaisia polkuja pitkin säännönmukaisesti niiden kuolemaan (näkyvistä poistumiseen) johtavaa ideologiaa, lähtökohtanan luonnonvara, luonto varana jota voidaan käyttää, ja kaiken luontosuhteen tulisi näyttäytyä ja tulla arviointiin tässä kontekstissa.

Yksi erikoisala jossa tätä sovelletaan on erilainen eläinten ruokkiminen, jolloin asiat äärimmillään yksinkertaistetaan (redusoidaan) ongelmien välttämiseksi täyskiellolla olemattomiin.

Taustalla ilmeisesti ovat oloihinsa vangitut "kotieläimet" – joiden vapauttamiseen taas pyritään mitä moninaisimmin keinoin – joihin huomio on ilmeisesti tarkoitus ja mahdollisuus "traditionaalisesti" kääntää.

Entä jos sen sijaan luovutaan kotieläimistä kaikissa muodoissa kokonaan, ja keskitytään mielekkäissä suhteissa pelkästään "luonnonvaraisiin" eläimiin, joihin meillä jo on moninaisia vuorovaikutussuhteita?

Edelliseen viitaten yksi ihmisestä riippuvainen laji on varpunen, jonka uhanalaistumista ja sen mysteeriä jaksetaan päivitellä, ja samaan aikaan jaetaan mitä erilaisimpia kategorisia ohjeita jotka eivät tähän lajiin oikeastaan mitkään sovi, vaan aina ajatellaan varsinaisesti jotain muuta lajia, ja se vaara on nytkin.

Joka tapauksessa olennaista on että varpunen on lajina sopeutunut elämään ihmisen läheisyydessä, ja olosuhteiden muuttuessa on huolehdittava mm. että elinympäristöjä, pesäpaikkoja ja myös hyvälaatuista ihmisperäistä ravintoa on saatavilla riittävästi.