Vainopellot ja koirapartiot – Yliopisto valloittajana

Mikä on yliopisto instituutiona? Mitä ovat sen omat tavoitteet ja varsinaiset vaikutukset? Esimerkiksi imagonrakennuksessaan yliopistolle kelpaa aikakauden markkinointihelinä, ja yleisesti ottaen kehitetty teknologia käytännössä pettää odotukset luomalla uusia ongelmia.

Yliopisto mielellään esiintyy asiantuntijana asiassa kuin asiassa, ja haluaisi tässä valtaa ja resursseja niin paljon kuin on haalittavissa, ja näitä saatuaan junttaa niihin koko voimalla, mutta mitä se siis on rakentamassa? Onko yliopisto uskonlahko johon tulee sokeasti luottaa? Ei varmaankaan, "kritiikki" ja "korjaantuvuus" ovat vieläpä instituutioon sisäänrakennettuna, mutta mikä siis on tämä instituutio.

Aloitus

Henkilökohtaisesti jäin miettimään yliopiston roolia kaupungin rakentajana Yrjö-Koskisen kadun uudisrakennuksen myötä. Rakennus ei sinänsä ole aivan räikeä vaikka lasitusta on aika paljon, ja rakennus itsessään täyttää tilaa tehokkaasti. Kokonaisuutena en ole kuitenkaan päässyt kuvaan mielekkäästä kehityssuunnasta.

Yliopistoa pidetään jonkinlaisena sivistyksen takuuna ja toivona paremmasta tulevaisuudesta. Toisaalta yliopistolla on erityisoikeuksia eläinten käyttöön koe-eläiminä ja vaikutelma on että näille olisi kysyntää enemmänkin. Lisäksi esimerkiksi Helsingissä yliopistolla on erityisoikeuksia valkoposkihanhien torjuntaan koeviljelmiltään ja keskustan kasvitieteellisessä puutarhassaan. Yliopisto myös valitti korkeimman hallinto-oikeuden kielteisestä tappolupapäätöksestä, joten he ovat olleet asiassa erityisen aloitteellisia, enkä oikeastaan ole vakuuttunut halukkuudesta käyttää vaivaa muihin torjuntametodeihin jos tarjolla on vaivattomampia ja voimakkaampia keinoja.

Kokonaisuutena yliopiston rakennushankkeita arvioidessani tekisikin mieli sanoa (ja olen sanonutkin) että Helsingin yliopisto joka aloitti valkoposkihanhien vainon voisi siirtää ongelmallisimmat tutkimuspeltonsa parempaan paikkaan, ja Helsingin kaupunki voi vääjäämättömässä rakennusvimmassaan käyttää peltoalueita rakentamiseen, varsinaisten luontoalueiden sijaan.

Espoossa koirapartio kiertelee puistoja pesintäajan ulkopuolella, mutta onko kaupunkiympäristö hyvä paikka laajamittaiselle vainolle ja miksi tällaista toinen toisistaan tukea ottavaa avoimesti aggressiivista ja laajaa kehityssuuntaa haluttaisiin tukea? Olisiko luonnon kontrolloinnissa aika etsiä toisenlaista kehityssuuntaa, vaikka se vaatisikin ylimääräistä vaivaa?

Uudis- ja korjausrakentaminen

Alla luettelomaisesti esimerkkejä Helsingin yliopiston rakennushankkeista.

Viherympäristöjen katoamisen ohella vaaraelementin luova lasirakentaminen kaventaa rakennetun ympäristön laatua luonnonelämälle. Kyseenalaistan lasisen imagonrakennuksen arvon.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY Yhtymä hyvin pitkälle tuhoaa uhanalaistuvan varpusen elinympäristöt täyteenahdetussa Siltasaarenportin Lyyra-hankkeessaan poistamalla pensasalueet, ja siten pirstomalla yhteyksiä viheralueiden välillä.

Rakennuksiin tulee jonkin verran viherkasvillisuutta, ja ainakin havainnekuvissa rakennusten katolla oli nurmea joka toki auttaa ravinnon saatavuudessa ja myös toisten lintulajien esiintymisessä, sikäli kuin viherkatot toteutuvat. Mutta poistuvia pensaita suojapaikkana ne eivät korvaa.

Keskustakampuksen tulevissa remonteissa varpusten pesinnät ovat suojeltavissa lähes ihanteellisessa viherympäristössä Kaisaniemen puiston läheisyydesssä ja muissa viherympäristöissä, mutta tästä en ole päässyt keskustelemaan asiasta vastaavan henkilön kanssa, tai saanut minkäänlaista vastausta.

Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin rakennuksia sisältävässä Eko-Viikissäkin ympäristönäkökulma mahdollistaa linnuille vaarallisten lasiseinien sijoittamisen viheralueille.

Lasia on paljon muuallakin. Eko-Viikissä, kuten edellämainitussa keskustan rakennuksessa, on käytetty myös ikkunoiden varjostuselementteinä säleikköjä ja kaihtimia jotka (tahattomasti) auttavat myös lintuturvallisuuteen.

Lopetus

Minkälaista edistyksellisyyttä lasikaiteille karsinoiminen ylipäänsä edustaa? Hallittua putkiajattelua? Koneistumista ilman vähääkään jäljellä olevaa luontoyhteyttä? Mikä motiivi edes sallii tällaisen rakentamisen, ja kuka haluaa sitä oikeutta käyttää?

Teksti voisi ehkä olla vielä selkeämpi, mutta en ole niin kiinnostunut instituutioista tai niiden edustajista että selvittäisin kritiikkini kohteen tarkemmin. Olen kuitenkin yrittänyt esittää kysymyksen luontoon (ja mihin muualle) summittaisesti kohdistuvan aggression sopivasta perustasosta, toivottavasti tähän aggressioon lisäämättä.

Kuuluvatko vainopellot ja koirapartiot Helsinkiin, vai onko olemassa luontoystävällisempi kaupunkirakentamisen ja -elämisen tapa?