Kaavamaisuus

Pinnallisuus, kaavamaisuus

Ilmiöiden tieteellinen pinnallistaminen on tutkijan kyvyttömyyttä, eikä kyse ole vain tieteen popularisoinnista. Hän ei saa muuten tutkimusta aikaiseksi. Puhumattakaan naurajien pelosta.

Järkeistäminen on piste, piste, viiva. Mutta erityisen hyvin pinnallistaminen näkyy siinä verrokissa mitä ei kannateta, miten se on ymmärretty. Taikauskoisuus voi tosiaan nähdä ihmiskasvoja - se on ihmiskeskeinen ja arkeen sulkeutunut, se etsii jotain taikoja joilla ihminen saa jotain... hyötyä.

Välittyneisyys, kiinnittyneisyys

Voimme kuvailla sisällöllisesti sitä miten koemme maailman ja miten me sen arvotamme. Välitön suhde maailmaan on kuitenkin kulloisenkin suhtautumisen tapa ja kiinnittyneisyys, sen aitous.

Joitakin ihmisiä lähestyt, toisia vältät. Se kenttä ei ole aivokemian illuusio, vaan todellinen ja olemassaoleva, jossa on mukana ympäröivä luonto.

Vedätys

Pinnallinen vastakkainasettelu tehdään vedätyksessä, joka antaa vain rajalliset keinot ratkaista vastakkainasettelu. Vedätys jännittää ääripäät siten että asiat alkavat valua (kerääntyä) siihen, mutta niiden mahdollisuus järjestyä siihen on rajallinen, eikä kokonaisperspektiivi ole nähtävissä.

Tämä on myös lähtötilanne kun ihminen on heitetty maailmaan.